Kelan pääjohtaja sanoo, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli olisi pitänyt korjata heti hallituskauden alussa.
Kelan pääjohtaja nimitetty Lasse Lehtonen pitää erikoisena, että hyvinvointialueet saavat rahoituksensa alueen sairastavuuden ja asukasmäärän perusteella.
– Tuottavuudella pitäisi olla vaikuttavuutta tulon muodostukseen. Myös laatua pitää katsoa, Lehtonen sanoi SuomiAreenassa.
Lehtonen pitää yleisenä ongelmana Suomen julkisissa palveluissa sitä, että tuottavuus on laskenut.
Hyvinvointialueiden rahoitusta hän pitää historiasta poimittuna, ja hänen mielestä se olisi pitänyt korjata hallituskauden alussa.
– Nyt tässä on mennyt yksi miljardi haaskuun. Jos rahoitusmallia olisi muutettu heti hallituskauden alussa, neljä miljardia olisi paremmassa jamassa hallituskauden jälkeen.
Tähän Lehtonen olisi rahat laittanut
Lehtonen sanoo MTV Uutisille, että tälle neljälle miljardille olisi varmasti löytynyt muitakin kohteita.
Itse hän nostaa esille, että rahaa olisi voinut laittaa esimerkiksi sosiaaliturvaan, josta hallitus on nyt leikannut.
Kelan pääjohtaja sanoo ymmärtävänsä julkisen talouden säästötarpeet ja myös sosiaaliturvaan kohdistuneet hallituksen leikkaukset.
Lehtonen sanoo myös, että on tärkeää myös arvioida leikkausten vaikutuksia ihmisiin.
– Totta kai meidän kuitenkin täytyy pitää huolta heistä, joihin leikkaukset kohdentuvat, ja seurata leikkausten vaikutuksia.
"Valmista mallia ei ole"
SuomiAreenan paneelissa ollut mukana kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) totesi, että asiasta on keskusteltu 15 vuotta, eikä vielä ole saatu konkreettisia ajureita tuottavuuteen.
– Sen aika on joka tapauksessa vasta 3–5 vuoden päästä, kun hyvinvointialueiden etsikkoaika saadaan kuntoon.
Myös kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) totesi, että jo edellisen hallituskauden aikana sote-uudistusta valmistellessa todettiin, että rahoitusmalli on keskeneräinen.
– Rahoitusmallia ei uudistettu heti, kun pyritään saada hyvinvointialueet vauhtiin. Valmista mallia ei ole. Mutta parempaan on päästävä.