Tuhansia seurakunnan rakennuksia remontin tarpeessa, rahaa ei ole – miten niiden käy?

Esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymä on asettanut tavoitteekseen karsia 25 prosenttia rakennuskannastaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Käytännössä kyse on 40 000 neliöstä. Parhaillaan tehdään kartoituksia ja selvitellään, miten toimia viisaimmin kiinteistöjen kanssa.

Kirkon omistamien rakennusten ja tonttien myyminen maalliseen käyttöön ei kuitenkaan ole mutkatonta. Uusi käyttötarkoitus voi vaatia jopa kaavamuutoksia.

Kirkkohallitus on antanut ohjeita seurakunnille kiinteistöstrategian laatimiseen.

– Strategiassa on otettava huomioon, että seurakunnan toiminta, talous ja kulttuuriperintö ovat tasapainossa. Sitä kautta on mietittävä, mitä rakennuksia säilytetään, mitä kehitetään ja mistä voitaisiin luopua, kertoo Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä.

Helsingin seurakuntayhtymän johtaja, kirkkoherra Juha Rintamäki sanoo, että kirkon kiinteistöjen käytön ajattelua pitäisi viedä uuteen suuntaan.

– Voisimme miettiä, mitä muuta toimintaa kuin messuja ja toimituksia voitaisiin pitää kirkkosaleissa.

– Minusta toimintaa voisi viedä monipuolisen tilankäytön suuntaan, sanoo Rintamäki. 

Kymmeniä miljoonia rakennuksiin

Kirkon tilastojen mukaan vuonna 2020 seurakunnat käyttivät yli 50 miljoonaa euroa rakennusten investointeihin. 

– Kun mukaan lasketaan kaikki kiinteään omaisuuteen tehdyt investoinnit, summa nousee 78,5 miljoonaan euroon, kertoo Edla Mäkelä. 

Seurakuntien omistamista 7500 rakennuksesta joka kymmenes on kirkollinen rakennus eli kirkko, kellotapuli tai siunauskappeli. Vaikka kirkollisten rakennusten osuus kaikista seurakuntien rakennuksista on vain 10 prosenttia, niihin tehdyt investoinnit haukkaavat liki puolet kaikista rakennusinvestoinneista. 

Seurakunnat siis kohdistavat suurimman osan investoinneista kirkollisiin rakennuksiin.