Melko tavallinen kesäinen sadekuuro on 15 millilitran vesikertymä yhden tunnin aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä samaa, kun 15 litraa vettä kaadettaisiin yhden neliömetrin kokoiselle alueelle. Kun talon sadevedet on ohjattu väärin, ohjautuu katolta jopa tuhansia litroja vettä suoraan talon jaloille eli sen perustuksiin. Ja perustuksiin ohjattu vesi tarkoittaa yleensä aina ongelmia.

Talon perustuksiin ohjattu sadevesi toimii kuin automaattinen talon kastelujärjestelmä. Vettä sataa tasaisesti koko kevään, kesän ja syksyn pitäen talon perustukset ja sen ympäröivän maan kosteana aiheuttaen suuren kosteusrasituksen melkein ympäri vuoden. 

Oikein asennettu ja oikein huollettu

Sadevesien ohjaaminen pois katolta ja talon viereltä tulee tehdä hallitusti, nykymääräysten mukaisesti kolmen metrin päähän talon vierustalta. Valitettavan usein, etenkin vanhoissa taloissa, tämä perusasia on unohdettu. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tekemien kuntotarkastusten ja -tutkimusten perusteella noin 60 prosenttia omakotitaloissa on sadevesien ohjaamisessa puutteita, virheitä tai sitä ei ole hoidettu ollenkaan.

Pelkästään väärin ohjatut sadevedet eivät aiheuta ongelmia vaan myös tukkeutuneet, huoltamattomat tai väärin asennetut salaojitukset ja viemäröinnit ovat usein vaaratekijöinä. Niiden suurimpia ongelmia rakennukselle ovat erilaiset kosteusongelmat. Suuri kosteusrasite aiheuttaa muun muassa alapohjarakenteisiin, kellariin ja niihin liittyviin seiniin kosteusvaurioita ja näin asumisterveyttä vaarantavia ongelmia. 

Puut ja juurakot rikkovat salaojaputkia

Salaojajärjestelmien toimimattomuutta aiheuttavat rakennusaikaisten virheiden lisäksi muun muassa talojen läheisyydessä kasvavien puiden juurakot (esimerkiksi koivut), jotka tunkeutuvat salaojaputkeen rikkoen sen. Koska salaoja- ja viemärijärjestelmät sijaitsevat maan pinnan alapuolella on asukkaan vaikea havaita niissä ongelmia ennen kuin on liian myöhäistä.

Jos sadevedet on ohjattu oikeaoppisesti ja salaojat ovat huolletut ja kunnossa, ei omistajalla ole yleensä suurta huolta hulevesistä, mutta jos tilanne on toinen, saattaa kellarissa tai talon sokkelissa piillä ikävä yllätys. Kosteus voi esiintyä muun muassa jälkinä seinä- tai lattiapinnoissa, pinnoitteiden irtoamisena tai jopa selvänä vuotona kellaritilassa. Myös tunkkainen haju on usein merkki rakenteiden kostumisesta, vaikka kosteus ei aiheuttaisi silmin havaittavia ongelmia.

Salaojat tarkistettava kahden vuoden välein

Raksystemsin tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia omakotitaloissa salaojat ovat huoltamattomat vaikka Rakennustiedon KH-kortin mukaan salaojat tulisi tarkastaa kahden vuoden välein: tarkastuskaivoista käsin katsotaan, etteivät putket ole veden pinnan alapuolella eli järjestelmä ei ole tukossa.

Jos kaivo on täpötäynnä tai kosteana aikana aivan tyhjä, on syytä huolestua ja tutkituttaa salaojien kunto huolella. Vaikka salaojat olisivatkin kunnossa tai vain hieman tukossa, tulee ne huoltaa säännöllisin väliajoin; viiden vuoden välein.

– Salaojakaivoon kannattaa kurkistaa tarpeeksi usein ja tilata ammattilainen huuhtelemaan ja vaikka videokuvaamisella tarkastamaan niiden kunto. Samalla kun vielä pitää huolen, että sadevedet on ohjattu hallitusti vähintään kolmen metrin päähän talon vierustasta, ollaan jo melko hyvällä mallilla, muistuttaa Raksystemsin Kuntotarkastusosaston johtaja Kim Malmivaara ennaltaehkäisevästä kiinteistön ylläpidosta.

Lähde: Raksystems Insinööritoimisto Oy