Onnettomuustutkintakeskus on julkaissut raporttinsa Helsingin Kontulassa viime kesänä tapahtuneesta erikoisesta onnettomuudesta. Tutkinnan perusteella rakenne ei ollut riittävän luja asennusvirheiden vuoksi. Rakenne romahti nopeasti yhdellä kertaa ja hajosi pienempiin osiin vasta maahan osuessaan.
Kontulassa sijaitsevan asuinkerrostalon päätyseinän paksueristerappaus romahti äkillisesti alas tiistaina 30. heinäkuuta kesällä 2024.
Hetki ennen rappauksen romahtamista viimeistelytöitä tehnyt ihminen työskenteli varaston ovella, joka oli talon kyseisessä päädyssä.
Hän kuuli seinästä pahaenteistä jyrinää juuri ennen rappauksen romahtamista. Seinästä varisi myös rappausmurua.
Rappauksen romahtaessa henkilö ehti juosta alta turvaan viereiselle kulkuväylälle.
Heinäkuussa varastotilassa oli käyty ennen romahtamista kymmenen kertaa.
Muutamia päiviä ennen onnettomuutta varastossa käyneet olivat havainneet oven ottavan auetessaan hieman kiinni päätyseinän rappauksen alareunaan.
Seinän vierustalla, suoraan romahtaneen osan alapuolella, oli penkki, jolla talon asukkaiden oli tapana viettää aikaa kesäisin. Onnettomuushetkellä penkillä ei ollut ketään.
Tällaisesta rakenteesta on kyse: Paksueristerappauksella parannetaan seinän lämmöneristystä. Kyseessä on niin sanottu kolmikerrosrappaus. Nimi tulee eristeseinän kolmikerroksisesta rappauksesta, joka koostuu pohja-, täyttö- ja pintarappauksesta. Paksueristerappauksen rakenne kiinnitetään betonielementtiseinään kiinnikkeillä. Paksueristerappaukset ovat siten ei-kantavia rakenteita ja valmis rappaus kantaa itse itsensä. |
MTV Uutiset vieraili romahduksen jälkeen paikalla jututtamassa talon väkeä.
Tuolloin 91-vuotias Lea Lehti kertoi olleensa juuri tapahtumahetkellä kampaajalla. Muussa tapauksessa hän olisi saattanut istua jollain kotitalonsa pihalla olevista kolmesta penkistä.
Silloin olisi voinut sattua pahasti.
Näin uutisoimme tapauksesta tuoreeltaan: Lea, 91, istuu joka päivä penkeillä, joiden päälle talon julkisivu romahti – "Taivaan isä pisti minut kampaajalle"
Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, mutta taloyhtiölle aiheutui merkittäviä kustannuksia.
Useampia korjauksia
Kerrostalo oli rakennettu vuonna 1966. Taloyhtiön molempien kerrostalojen julkisivuille oli tehty vuosien 2010–2023 aikana kaksi saneerausta.
Ensimmäinen niistä oli tehty vuonna 2010, jolloin kerrostalojen päätyihin oli lisätty paksueristerappaus.
Urakan valmistumisen jälkeen vuonna 2012 seinille oli tehty korjauksia vesivaurioiden ja rappauksen pintavaurioiden korjaamiseksi.
Vuosina 2013 ja 2017 oli tehty erilaisia jälkitöitä ja korjauksia.
Toinen saneeraus oli tehty vuonna 2022.
Siinä oli tehty idän puoleisten julkisivujen saneeraus ja samassa yhteydessä molempien talojen päätyjulkisivujen saneeraus paksueristerappauksen kulumien korjaamiseksi ja julkisivujen ilmeen ehostamiseksi.
Päätyjulkisivun osio romahti saneerauksen jälkitöiden viimeistelyn ollessa loppusuoralla.
Romahdus tapahtui yhtäkkiä ja tilanne tuli asukkaille täytenä yllätyksenä.
Nämä asiat olivat pielessä
Otkesin mukaan taloon asennettu paksurappaus-eristejärjestelmä oli ollut altis asennusvirheille ja sen asentaminen olisi vaatinut asennusohjeiden huolellista noudattamista.
Laadunvarmistuksen suunnittelu ja kriittisten työvaiheiden tunnistaminen vaikuttavat työn onnistumiseen. Urakan valvonta ei ollut kohdistunut kaikkiin rakenteen kriittisiin toteutuksiin.
Otkesin mukaan rakenteisiin voi jäädä merkittäviä puutteita ilman aktiivista ja osaavaa teknistä valvontaa.
Kun urakan tarpeellisista toimenpiteistä ja aikatauluista ei ollut sovittu tarkasti, oli sen hallinta osin lipunut rakennuttajalta toteuttajille.
Merkittävät kiinteistöomistukset ja niistä huolehtiminen ovat taloyhtiöissä usein maallikkojen hallinnassa.
Taloyhtiön on käytännössä vaikea ilman asiantuntija-apua varmistaa rakentamisalan toimijoiden pätevyys, asianmukaiset toimivaltuudet ja muut tarvittavat edellytykset toimia tehtävissä.
Urakka ei ollut edennyt rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän rakennusluvan ehtojen mukaisesti, eikä hanke ollut pitänyt viranomaista tietoisena työn vaiheista.
Viranomainen ei ollut puuttunut prosessiin. Laadunvalvonta oli perustunut pääasiassa hankkeen omavalvontaan.
Rakennusvalvontaviranomaisen valvonta voi jäädä tehottomaksi puutteellisen viranomaisyhteydenpidon vuoksi.
Kohteen kuntoarvio ei ollut tuonut esiin paksueristerakenteen tilaa. Rappauksen vanhan pintakerroksen poisto tärinää aiheuttavilla työmenetelmillä sekä uuden pinnan tuoma massan lisäys myötävaikuttivat rakenteen romahtamiseen myöhemmin.
Korjausrakentamiskohteiden piilevät heikkoudet eivät aina paljastu kuntoarvioissa, joissa lähdetään liikkeelle ilmeisimmistä puutteista.
Rakenteessa oli liian vähäinen määrä kiinnikkeitä, jotka eivät kantaneet rappauksen kuormaa, vaan rakenne romahti lopulta äkillisesti.
Liian heikko rakenne
Otkesin mukaan kerrostalon päädyn seinäosion paksueristerappauksesta romahti onnettomuudessa yli puolet.
Romahdus rajoittui ylhäällä liikuntasaumaan niin, että liikuntasauman yläpuolinen osa jäi paikoilleen.
Rakenne romahti koko alueeltaan nopeasti yhdellä kertaa ja hajosi pienempiin osiin vasta maahan osuessaan.
Seinän kappaleita ei sinkoillut kauas ympäristöön, vaan romahtaneet osat jäivät rajatulle alueelle.
Paksueristerappaus romahti verkkoineen ja eristeineen.
Kiinnikkeet jäivät seinäelementtiin kiinni niin, että valtaosa mineraalivillan kiinnikkeiden lukituslevyistä jäi paikoilleen. Osa verkon lukituslevyistä jäi paikalleen heilurihakaan ja osa irtosi pudoten rappauksen mukana.
Heilurihakaan jääneiden lukituslevyjen kohdista rappausverkko repeytyi rikki, sillä lukituslevyissä ei ollut havaittavissa muodonmuutoksia.
Osa rappausverkon ja heilurihakasen kiinnityksistä oli varustettu kahdella verkon lukituslevyllä, ja osa oli varustettu vain yhdellä verkon lukituslevyllä.
Myös osa heilurihakojen silmukkapäistä oli asentamisen yhteydessä jäänyt asentoon, jossa vapaa pystysuuntainen liikkuminen oli estynyt.
– Tämä oli aiheuttanut näille heilurihakasille taivutusta, jolloin niiden toiminta ei ollut järjestelmän periaatteen mukaista, Otkesin raportissa todetaan.
Romahtamiseen johtaneita keskeisiä tekijöitä olivat liian harva kiinnikeväli, paikoin kiinnikkeiden kohdista ruostunut rappausverkko ja osittain rappauksen ulkopuolelle jäänyt verkko.
Vuonna 2022 pintasaneerauksen yhteydessä tehty pintalaastin poisto konepetkeleellä oli mahdollisesti aiheuttanut verkon lukituslevyjen irtoamista ja kiinnikkeiden kohdilta esiin jääneen rappausverkon lankojen katkeamista.
Lisäksi samassa remontissa tehty uusi pintakerros oli lisännyt rappauksen paksuutta, joka oli tuonut lisäkuormaa muutenkin alilujaan rakenteeseen.
Onnettomuustutkintakeskus teki tapauksen vuoksi seuraavat suositukset:
- Kiinteistöliitto neuvoo ja ohjeistaa taloyhtiöitä varmistamaan, että rakennuttajan valvojilla ja muilla taloyhtiön korjaushankkeisiin käytettävillä asiantuntijoilla on riittävä asiantuntemus ja ammattitaito aiotuista remonteista.
- Isännöintiliitto ohjaa ja tukee isännöintiyrityksiä varmistamaan, että taloyhtiöiden käyttämillä asiantuntijoilla on riittävä osaaminen aiotuista korjaushankkeista.
- Rakennustuoteteollisuus RTT ry tuo rakennusalan toimijoiden tietoisuuteen toteutettavien ja korjattavien paksueristerappausten rakenteen kantavuuden merkityksen.
- Ympäristöministeriö kannustaa rakennusvalvontaviranomaisia puuttumaan rakennusprojekteihin, mikäli niille asetetut rakennusluvan ehdot eivät toteudu.