Tove Jansson loi hahmot, joita edelleen pidetään suomalaisuuden merkkeinä yhtälailla kuin joulupukkia. Lähes jokainen suomalainen, iästä tai sukupuolesta riippumatta tunnistaa nämä suurikuonoiset, valkoiset otukset. Mistä nämä hahmot ovat saaneet alkunsa? Millainen merkitys Muumeilla oli tekijälleen?
Suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, filosofian tohtori, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija Tove Jansson syntyi Helsingissä elokuussa 1914. Kuvanveistäjän ja graafikon ainoa tytär päätti jo varhain suuntautua taiteelliselle alalle. Ensimmäinen kuvakirja Pipu ja Kalle ja Ahdin mustekalat ilmestyikin jo vuonna 1933.
Samaan aikaan kirjailijan mielikuvituksessa, Einari-enon myötävaikutuksella, syntyi hahmo, jota Jansson ensin kutsui nimellä Snork, Niisku. Myöhemmin nimeksi vakiintui Mumintrollet, suomeksi käännettynä Muumipeikko. Ensimmäinen muumikirja Muumit ja suuri tuhotulva julkaistiin vuonna 1945, kirjoitusprosessin kestettyä vuodet 1939 -1940. Suurin menestys saavutettiin kuitenkin vasta 1950-luvulla.
Tuutikin esikuva oli Tuulikki
Jansson kertoi haastatteluissa avoimesti suhteestaan graafikko Tuulikki Penttilään. Yhdysvalloissa vuonna 1917 syntynyt Penttilä toimi myös Janssonin seuralaisena vuoden 1992 Itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentinlinnassa. Pariskunta vietti kesäisin paljon aikaa Klovharun saarella Pellingissä, jossa Pietilä kuvasi useita tunteja kaitafilmimateriaalia. Näistä filmeistä on kehitetty muun muassa Janssonin ja Pietilän yhteinen projekti, dokumentti Haru, eräs saari.
– Toven ja Tuulikin välinen rakkaus näkyi muumihahmoissa, kertoo Janssonin ja Pietilän henkilökohtaisesti tuntenut, Tove Janssonista kirjankin kirjoittanut Helen Svensson.
– Tuulikki toimi esikuvana Tuutikki-hahmolle, elämänmyönteiselle ulkoilmaihmiselle. Tove on tämän itsekin monissa eri yhteyksissä avoimesti myöntänyt.
Paitsi Tuutikin reippaasta, talvea rakastavasta ja viisaasta luonteesta, myös tämän ulkonäöstä voi löytää Penttilän kanssa samoja piirteitä. Jansson ei asettanut itsenäistä Tuutikkia Muumitaloon, vaan tämä asuu Muumien uimahuoneessa merenrannalla seuranaan 8 näkymätöntä päästäistä.
Tuutikki ei esiinny kovinkaan monessa Muumi-teoksessa, mutta toimii viisaana neuvonantajana niissä joihin Jansson on hänet sijoittanut.
Henkilökohtainen Muumilaakso
Naantalissa sijaitseva Muumimaailma on lapsiperheiden kesälomaretkien suosikkikohteita. Vuonna 1993 perustettu elämyspuisto on kuin suoraan Janssonin kirjoista tai Muumit-televisiosarjasta. Suuri sininen Muumitalo keskipisteenään Muumimaailmassa aikaa viettikin vuonna 2006 yli 200 000 kävijää.
Muumilaaksolla ja sen asukeilla oli Janssonin sydämessä erityispaikka; hän on kertonut keskeisimmillä hahmoilla olleen myös ihmisvastineet. Muumipappa on kirjailijan mukaan aivan kuin tämän oma isä, kuvanveistäjä Viktor Jansson, joka aika ajoin masentuu Muumilaakson rauhaan. Tällöin Muumi-perheen pää purjehtii ulkoluodon majakkaan asumaan, kunnes rauhallinen elämä taas houkuttaa. Muumimamma taas on saanut vaikutteita Janssonin äidistä Signe Hammarsten-Janssonista, joka hahmon tapaan vuorotteli luovuuden ja taloudellisuuden välillä.
Muumipeikon ja pikku Myyn kirjailija on nimennyt omakuvikseen. Muumipeikon moderni, herkkä ja epävarma luonne kuvaa kirjailijaa eri kantilta kuin kiivas, häikäilemätön ja kärkäs pikku Myy. Jyrkät vastakohdat eivät olisi samassa hahmossa toimineet, joten Janssonin oli luotava kaksi piirroshahmoa kuvatakseen itseään.
Myös Muumilaakso sekä muumien kotitalo ovat saaneet osansa Janssonin omasta elämästä. Laakson on sanottu rehevyydessään muistuttavan paitsi itäisen Suomenlahden sisäsaaristoa, myös Tukholman saaristoa jossa Jansson vietti lapsuutensa kesiä isovanhempiensa huvilalla. Muumitalon on sanottu muistuttavan tätä huvilaa terasseineen sekä korkeine torneineen.
Tove Jansson ja tämän rakastetut, ajattomat muumihahmot ovat ihastuttaneet suomalaisia sukupolvesta toiseen, eikä suosiolle näy loppua.