Tove Jansson loi hahmot, joita edelleen pidetään suomalaisuuden merkkeinä yhtälailla kuin joulupukkia. Lähes jokainen suomalainen, iästä tai sukupuolesta riippumatta tunnistaa nämä suurikuonoiset, valkoiset otukset. Mistä nämä hahmot ovat saaneet alkunsa? Millainen merkitys Muumeilla oli tekijälleen?
Suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, filosofian tohtori, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija Tove Jansson syntyi Helsingissä elokuussa 1914. Kuvanveistäjän ja graafikon ainoa tytär päätti jo varhain suuntautua taiteelliselle alalle. Ensimmäinen kuvakirja Pipu ja Kalle ja Ahdin mustekalat ilmestyikin jo vuonna 1933.
Samaan aikaan kirjailijan mielikuvituksessa, Einari-enon myötävaikutuksella, syntyi hahmo, jota Jansson ensin kutsui nimellä Snork, Niisku. Myöhemmin nimeksi vakiintui Mumintrollet, suomeksi käännettynä Muumipeikko. Ensimmäinen muumikirja Muumit ja suuri tuhotulva julkaistiin vuonna 1945, kirjoitusprosessin kestettyä vuodet 1939 -1940. Suurin menestys saavutettiin kuitenkin vasta 1950-luvulla.
Tuutikin esikuva oli Tuulikki
Jansson kertoi haastatteluissa avoimesti suhteestaan graafikko Tuulikki Penttilään. Yhdysvalloissa vuonna 1917 syntynyt Penttilä toimi myös Janssonin seuralaisena vuoden 1992 Itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentinlinnassa. Pariskunta vietti kesäisin paljon aikaa Klovharun saarella Pellingissä, jossa Pietilä kuvasi useita tunteja kaitafilmimateriaalia. Näistä filmeistä on kehitetty muun muassa Janssonin ja Pietilän yhteinen projekti, dokumentti Haru, eräs saari.
– Toven ja Tuulikin välinen rakkaus näkyi muumihahmoissa, kertoo Janssonin ja Pietilän henkilökohtaisesti tuntenut, Tove Janssonista kirjankin kirjoittanut .