Nenää avaavalla ja hoitavalla sumutteella on vissi ero: ensimmäinen rikkoo liian pitkään käytettynä limakalvon kokonaan, toinen taas nimenomaan ehkäisee ongelmia. Lääkäri toivoo, että ihmiset hoitaisivat nenää ennakoivasti, hieman samaan tapaan kuin hampaita.
Kannattaako flunssapotilaan käyttää nenäkannua eli niin sanottua sarvikuonoa?
– Kaikki tietävät, kuinka vaikeaa on hengittää nenä tukkoisena. Sarvikuonokannulla saadaan limakalvoilta hyvin pois esimerkiksi sisäilman epäpuhtaudet, katupöly sekä muut isommat roskat, karstat ja pöpöt. Sehän on ihan loistavaa, jos sitä haluaa käyttää, keuhkosairauksien erikoislääkäri ja allergologi Klaus Tamminen sanoo.
Puhdistamisen lisäksi suolaliuoshuuhtelu vähentää limakalvojen turpeutta. Tämä on hyvä asia, koska nenästä menee ilmastointikanavat poskionteloihin, ja näiden kanavien umpeutuessa seurauksena voi olla poskiontelotulehdus.
– Huuhtelu kannattaa myös siksi, että jos joutuu käyttämään vaikka nenästeroidia, joka on allergisen nuhan paras lääke, niin siitä ei ole mitään apua tukkoisessa nenässä. Lääke jää sierainaukkoihin, mutta ongelmahan ei ole sierainaukoissa, vaan kun on kerran niistänyt, kallis lääke on nenäliinassa.
Huuhtelu yksinään ei silti riitä – limakalvo pitää myös pitää ehjänä.
– Rikkinäinen limakalvo on kuin avoin kyntöpelto, josta kaikki taudinaiheuttajat menevät sisään, Tamminen selittää.
Limakalvon rikkoo kuivuus. Kosteuden puutteessa limakalvo alkaa halkeilla ja vuotaa verta. Syynä on usein jatkuva niistäminen tai lääkeaineiden käyttö, joihin taas ajaudutaan sairastelun tai allergioiden takia.
Vaurioitumista voi estää tervehdyttävillä rasvoilla, öljyillä ja vitamiinivalmisteilla. Sierainten ja nenänpielien hoitamiseen käy periaatteessa mikä tahansa voide. Limakalvon tärkeimmät osat ovat kuitenkin melko syvällä nenässä, joten hoitavia aineita pitää saada pidemmälle.
– Apteekkien käsikaupassa on tätä varten lääkkeettömiä nenävoidevalmisteita, joita saa esimerkiksi tippoina tai suihkeina.
– Vitamiinivalmisteiden avulla limakalvo pystyy paremmin vastustamaan vierasta tavaraa. Esimerkiksi B-vitamiinin esiaste dekspantenoli tekee limakalvon päälle kosteuttavan ja tervehdyttävän rasvakalvon. A-vitamiinilla on limakalvoa korjaavaa vaikutusta, ja E-vitamiini voi estää ylähengitysteihin päässeiden hiekanjyvien ja mikrobien aiheuttamia tuhoja.
Avaava nenäsumute vain tilapäiseen käyttöön
Ongelma on, että nenää hoitavat valmisteet sekoitetaan nenää avaaviin valmisteisiin.
– Avaavia tuotteita pitäisi käyttää vain flunssan aikana tukkoisuuteen. Ne supistavat koko ajan nenän verisuonia, ja jos niitä käyttää liian pitkään, pahimmillaan ne rikkovat nenän limakalvon kokonaan. Eli kun niiden käytön yrittää lopettaa, nenä turpoaakin entistä enemmän umpeen. Sitten käyttöä taas jatketaan, ja lopulta nenän limakalvo on ihan rusina.
Nenää hoitavia valmisteita sen sijaan tulisi käyttää nimenomaan ennen kuin ongelmia edes ilmaantuu.
– Flunssat ja niiden oireet eivät iske niin pahoina, jos nenästä on huolehdittu jo etukäteen. Ehjä limakalvo on valmiimpi kohtaamaan pakkastalven, kuivan huoneilman ja siitepölyn, Tamminen kertoo.
– Valitettavasti edes apteekkihenkilökunta ei välttämättä tiedä, mitä eroa on nenää hoitavalla ja nenää avaavalla valmisteella. Yleensä ne ovat kaikki siellä buranahyllyn vieressä.
Tamminen korostaa jatkuvan ennakoinnin tärkeyttä.
– Me harjaamme hampaita, jottei tulisi reikiä, mutta huolehdimmeko nenästä samalla tavalla jo ennen oirehtimista? Väitän, että usein nenään kiinnitetään huomiota vasta silloin, kun se vuotaa verta tai on flunssan takia niin kipeä, ettei voi niistää.
Nenästä huolehtiminen voi auttaa kuorsaamiseenkin.
– Jos ensin putsaa nenän sarvikuonokannulla huuhtelemalla ja sitten suihkuttaa perään vitamiiniöljyä, nenä aukeaa ja kuorsauskin helpottaa.
– Lääkärinä viestini on, että nenää kannattaisi alkaa puhdistaa katupölystä ja karstasta suolaliuoshuuhtelulla jo pääsiäisenä ennen kevään pahimpia kukintoja. Jos nenä on talven flunssakauden jäljiltä ennestäänkin rikki ja siitepölyt pääsevät aiheuttamaan vielä lisää oireita, joudutaan ojasta allikkoon, Tamminen sanoo.
Onko miesflunssaa olemassa?
Ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, onko "miesflunssa" tosiaan niin vakava kuin siihen sairastuneet väittävät.
9:29
