"Tornator on rahantekokone" – Yhtiö ostelee metsiä Euroopasta

Tornator ei ole vielä sentään Euroopan omistaja, mutta hyvää vauhtia tulossa sellaiseksi. Yhtiön metsää huojuu maanosan kartalla jo kunnioitettava määrä.

Romaniassa Karpaateilla yhtiö omistaa ehkä koko mantereen komeinta kuusikkoa.

– Siellä kasvaa kunnon jytkytukkia, kuvailee metsäteknologian professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta yhtiön omistuksia.

Ulkomailla jo 80 000 ha

Virossa Tornatorilla on jo 50 000 hehtaaria omaa metsää. Viimeisin ostos on parin viikon takaa. Omistukset tuovat valtaa ja voimaa.

– Meiltä kysytään asioita entistä useammin ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa jopa Viron metsätalouden säännöksiin ja lainsäädäntöön, myöntää Tornatorin toimitusjohtaja Arto Huurinainen yhtiön Joensuun konttorilla.

Virossa Tornator aikoo olla uudistamassa maan metsätaloutta sekä puu- ja metsätilamarkkinoita.

– Se on entistä enemmän palveluliiketoimintaa, jossa manageerataan toisten omistuksia.

Kaikkiaan yhtiöllä on ulkomailla omistuksessa ja hoidossa noin 80 000 hehtaaria metsiä ja uusia maita tähyillään esimerkiksi Puolasta.

– Siellä riittää haasteita. Valtio on iso maanomistaja ja metsien yksityistäminen on vaikeaa.

"Suomessa liian kallista"

Tornator aikoo laajentua ulkomailla jatkossakin, koska Suomessa metsien osto ei ole yhtiön mukaan enää kannattavaa. Suomessa yhtiö omistaa noin 600 000 hehtaaria lähinnä entisiä Stora Enson metsiä.

– Virossa metsätilojen hinta seuraa puumarkkinoita. Suomessa metsätilojen hinnat ovat karanneet käsistä ja näillä metsähehtaarihinnoilla ei tule riittävää tuottoa, Huurinainen täräyttää.

Huurinainen on käynyt tutkimassa metsiä myös kauempana, siellä missä puu kasvaa lähes ääntä nopeammin.

– Aasia ja Etelä-Amerikka ovat liian kaukana meidän resursseilla.

Venäjä ei yhtiötä kiinnosta. Siellä metsiin pääsee kiinni lähinnä vain pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Huurinainen pitää myös poliittisia riskejä liian suurina.

Metsätilayrittäjyys tavoitteena

Seuraavaan hallitusohjelmaan ajetaan ammattimaisen metsätilayrittäjyyden luomista lopultakin Suomeen. Yksi perustelu on, että tilakokojen kasvattaminen turvaisi osaltaan metsäteollisuuden uusien investointien puuntarpeen.

Mutta samalla on ihmetelty miten metsätilayrittäjät voivat ostaa kotimaasta uusia metsiä ja saada toimintansa kannattavaksi kun alan jättiläinen Tornatorkaan ei siihen ilmoituksensa mukaan enää kykene.

Olennaista lienee sijoitukselle haettavan tuoton suuruus. Tornator on siinäkin omassa luokassaan. Se tavoittelee jopa seitsemän prosentin tuottoa.

– Suosittelisin metsätilayrittäjälle, että määrittelee omat tavoitteensa, myös kannattavuustavoitteen ja sitten sopivan tilan hankinnassa höydyntää riippumattoman ammattilaisen näkemystä, neuvoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n toimitusjohtaja Kari Kangas.

Sijoitusammattilainen uskoo, että suunnitelmallisella toiminnalla yksityinen metsätilayrittäjä pääsee neljän prosentin vuosituottoon.

– Tuottotavoitteissa on eroja. Pienellä toimijalla ei ole pörssipaineita, huomauttauttaa metsäekonomian professori Jouni Pykäläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Porkkanapussille olisi käyttöä

Professori Antti Asikainen on samaa mieltä Tornatorin kanssa siitä, että metsämaan hankkiminen metsätaloutta varten on kallista suhteessa puuntuottokykyyn. Tilojen ostajilla on kuitenkin yhä useammin aivan muuta mielessä.

– Metsätiloja ostetaan puuhapalstoiksi, marjastusta ja muuta virkityskäyttöä varten tai metsästysoikeuden hankkimiseksi, Asikainen muistuttaa.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen vahvistaa, että kysyntää on koko ajan enemmän kuin tarjontaa.

– Metsätiloja on saatava tarjolle niitä varten joita ammattimainen metsätalous kiinnostaa. Sukupolvenvaihdoksiin tarvitaan vauhtia ja metsävähennystä on uudistettava, Hakkarainen listaa.

Hallitusneuvotteluissa joudutaan todennäköisesti menemään vielä porkkanapussille. Se tarkoittanee esimerkiksi määräaikaista huojennusta metsätilojen luovutusvoittoveroon.

Muhkeita miljoonaosinkoja

Tornator maksaa vuodesta toiseen omistajilleen kymmenien miljoonien eurojen osingot. Muutama vuosi sitten yhtiö räpsäytti vielä 40 miljoonan ylimääräiset osingot.

Tulonsa Tornator saa pääosin puun myynnistä. Tonttien osuus on noin kymmenys. Yhtiö saa jonkin verran myös suojelualuekorvauksia noin tuhannen hehtaarin alueilta ja jatkossa myös vuokratuloja tuulivoimasta.

Onko Tornator rahantekokone?

– No joo, jossain kohtaa varmaan näin, Huurinainen pyörittelee vaivautuneesti.

Hyvä tuloskunto johtuu Huurinaisen mukaan ammattimaisesta metsänomistuksesta ja suuruuden ekonomiasta.

Taustalla on myös vahva velkavivutus. Yhtiöllä on velkaa satoja miljoonia euroja, mutta vastaavasti muhkea 1,1 miljardin euron tase.

– Omistajat ovat olleet tyytyväisiä osinkoon ja haluavat pitää omistuksensa. En ole kuullut että osakkeita olisi myynnissä, Huurinainen summaa.

Lankarullista liikkeelle

Tornatorin juuret yltävät peräti 1870-80-luvuille jolloin Lahteen perustettiin lankarullia valmistava tehdas. Lankarullia vietiin Englantiin, Ransakaan, Espanjaan ja Venäjälle. Vähitellen yhtiön toimiala laajeni metsäteollisuuteen.

Nykymuotoinen Tornator syntyi 2002, kun Stora Enso yhtiöitti metsäomaoisuutensa. Nyt 13 vuotta toimineen yhtiön suurin omistaja on Stora Enso 41 prosentin osuudella.

Muita suuria omistajia ovat eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen, Varma ja Etera sekä OP-Eläkekassa. Noin viidennes osakkeista on muilla omistajilla.

Yhtiön kotipaikka on Imatra ja samalla se onkin Huurinaisen mukaan Etelä-Karjalan suurin veronmaksaja.