Timon Suomi 100 -projekti: Kaksimetrinen leijonapatsas kuorrutetaan puolella miljoonalla itsenäisyyden ajan kolikolla

– Itsenäisyyden aikana on ollut käytössä ainakin kupari-, alumiini-, alumiini-, pronssi-, hopea-, nikkeli-, rauta- ja kultakolikoita.

– Onhan siellä seassa harvinaisuuksiakin, mutta toivottavasti en työn touhussa huomaamatta liimaa patsaaseen 10 000 euron arvoisia keräilyharvinaisuuksia, Ruotsalainen vitsailee.

Erilaisten rahojen värit määrittelevät tarkasti miltä Leijona näyttää valmiina. Ruotsalainen liimaa eri metalleja tarkassa suhteessa patsaaseen.

– Kolikko on noin puolitoista milliä paksu. Patsaaseen tulee noin 1600 kerrosta niitä.

Kutsu presidenttiparille

Leijonan päätä lähestyttäessä jossakin hartialinjan kohdalla Ruotsalainen laskee siirtyvänsä eurokolikoihin. Ajallisesti silloin ollaan vuodessa 1999.

– Nyt matkaa on tuonne silimiin vielä neljä, viisi kuukautta. Vielä kerkii vaihtaa ajatusta moneen kertaan, että mitä rahaa sinne käytetään.

Timo Ruotsalaisella on kuitenkin nöyrä toivomus, että presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ehtisivät esimerkiksi maakuntamatkallaan liimata Leijonan silmiksi kultamarkat tai eurot tai jotkut muut juhlarahat. Yksi vaihtoehto on myös 100 markan kultakolikko vuodelta 1926.

– Olen esittänyt toiveen presidentin kansliaan. Toivotaan, että onnistuu.

Kymmeniä kiloja sorttiaan

Kolikot ovat kertyneet vuosikymmenten keräilyn tuloksena.

Timo Ruotsalaisen työhuone on turvoksissa erilaisia kolikkolaatikoita, pieniä ja suuria – ja erittäin painavia.

– Tässä on esimerkiksi 35,2 kiloa kupariviisipennisiä, taiteilija esittelee.

Kymmenissä pusseissa ja laatikoissa yksikkö on kilomäärä, ei arvo tai muu laji. Numismaatikkona Ruotsalainen erottaa itse rahat helposti.

– Nämä 1950-luvun markat vanhempi väki muistaa hyvin, ja nämä 20 pennin kolikot ovat monille pajatsosukupolville tuttuja, Ruotsalainen lotraa kolikkokassejaan.

Kolikot punotaan köydeksi

Vaikka ulkopuolisesta koko liimausurakkakin tuntuu ylitsepääsemättömältä työltä, on Ruotsalainen vielä lisännyt vaikeuskerrointa merkittävästi. Leijona-patsaan jalustaa kiertää kolikoista punotut köydet.

– Siinä pitää porata noin 20 000 kolikkoon keskelle reikä vaijeria varten, että homma etenee. Netistä löysin sopivan letitysohjeen ja sillä mennään, Ruotsalainen suunnittelee.

Eikä se ole kummoinenkaan juttu miehelle, joka on tehnyt toimivan puisen Abloy-lukon ja taivuttanut ratakiskoon solmuja tyttärensä laiturirakenteeksi.

– Tekeehän ne maailmalla kolikoista taidetta ja kehuvat. Pienen Mona Lisan pyöräyttää helposti kahvitunnilla.

Kolikot ovat kertyneet miehelle noin 50 vuoden keräilyharrastuksen aikana. Valtavasti hän on saanut niitä myös lahjoituksina sekä muilta harrastajilta että yrityksiltä. Rahaliikkeiltä yleensä ämpärimitalla.

– Edelleenkin otan sillipurkillisia tai suurempia määriä markka-ajan kolikoita vastaan lahjoituksina. Kaikki lahjoittajat saavat nimensä esille.

Kolikkoleijona painaa tonnin

Ruotsalainen ei ole kovin innostunut arvioimaan kolikkoaartensa rahallista arvoa.

– No ehkä 10 000-20 000 euroa, jos niille ei lasketa keräilyarvoja, hän suostuu sanomaan.

Patsas tulee myyntiin vuoden 2018 jälkeen. Leijona tulee painamaan noin tonnin, 1 000 kiloa. Kolikoita tulee 600-800 kiloa, kipsirakenne on noin 200 kiloa ja muut roippeet päälle. Ruotsalainen aikoo saada patsaan valmiiksi vaikka sairasvuoteelta.

– Haluan tehdä tämän patsaan kiitokseksi satavuotiaalle Suomelle. Patsaaseen tulevat kolikot ovat kiertäneet kymmenien miljoonien ihmisten käsissä. Tässä niillä on hyvä olla, Ruotsalainen tuumii jo vähän liikuttuneena.