Tietoturvamörkö ahdistaa suomalaisia enemmän kuin ruotsalaisia – "Vielä nykyäänkin on ihmisiä, jotka kokevat verkko-ostamisen epävarmaksi"

Mikä ihme on GDPR-asetus? 0:28

Joka viides suomalainen on jättänyt verkko-ostoksia tekemättä tietovuotopelkojen takia, selviää ohjelmistoyritys Tiedon teettämästä kyselystä. Sen mukaan lähes puolet suomalaisista on lisäksi huolissaan tietojensa päätymisestä vääriin käsiin verkkokaupassa.

Katso videolta, mitä ihmettä tarkoitetaan EU:n uudella tietosuoja-asetus GDPR:llä.

– Selvitys todentaa hyvin, että vielä nykyäänkin on ihmisiä, jotka kokevat verkko-ostamisen epävarmaksi, toteaa Tiedon tietoturvaliiketoiminnan johtaja Markus Melin.

Syyksi pelkoihin hän arvelee viime vuosien isoja tietovuotoja ja niiden saamaa julkisuutta.

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen ei ole yllättynyt kyselyn tuloksista.

– Teimme aiemmin selvityksen, jossa kysyttiin, miksi ihmiset olivat lopettaneet jonkin verkko-ostoksen kesken. Monella syynä oli juuri se, että omia tietoja ei uskallettu antaa.

Ruotsalaisia pelottaa vähemmän

Vaikka Ruotsissakin joka viides oli kyselyn mukaan jättänyt verkko-ostoksen tekemättä pelkojen takia, niin silti tietovuodot huolettivat vähemmän kuin Suomessa, vain joka kolmatta ruotsalaista.

– Suomessa puhutaan paljon tietoturvasta jopa kansalaistaitona. Ehkä suomalaiset ovat valmiimpia kyseenalaistamaan, onko verkkokaupassa asiat hoidettu kunnolla, Melin pohtii.

Verkkokauppa valuu ulkomaille

Kyselytutkimuksesta selviää myös, että lähes kaksi kolmesta pitää verkko-ostosten tekemistä kuitenkin turvallisena. Tuula Loikkasen mukaan tunnettuihin, esimerkiksi kotimaisiin verkkokauppoihin voikin luottaa.

– Mutta kun siirrytään Euroopan ulkopuolelle, niin onhan verkkokaupan luotettavuuden arvioiminen vaikeaa, Loikkanen sanoo.

Silti juuri ulkomailla tehtyjen verkkokauppaostosten osuus kasvaa Suomessa. Kaupan liiton mukaan jo noin puolet verkko-ostoksista tehdään ulkomaisissa verkkokaupoissa.

Kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS. Nettipaneeliin vastasi noin 1100 suomalaista. Virhemarginaali on noin viisi prosenttiyksikköä.

Lue myös:

    Uusimmat