Tietokirjat julkaistuimpia kirjoja

Tietokirja voi Suomessa olosuhteisiin nähden hyvin. Tietokirjojen myynti kasvoi viime vuonna ja myydyin kirja oli Teemu Selänteestä kertova tietokirja Teemu. Suomalaisia tietokirjoja pidetään korkeatasoisina.

– Mielestäni Suomessa on hyviä tietokirjoja. Monet niistä ovat ihan nautinnollisia kun niitä lukee. Kyllä minun mielestäni voi sanoa, että osataan tehdä hyviä kirjoja, ollaan aina osattu Topeliuksesta lähtien, sanoo Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Stig-Björn Nyberg.

Tämän vuoden Tieto-Finlandian-palkinnon saajiksi nousi peräti neljä historiateosta.

– Tämä on kyllä hyvin harvinaista, yleensä niitä on yksi tai kaksi, mutta tänä vuonna neljä kappaletta. Mielenkiintoista myös sen takia, että yksi ehdokkaista Marjo Nurminen on voittanut aiemmin vuonna 2008 Tieto-Finlandian, eikä kukaan ei ole muistaakseni voittanut kaksi kertaa, sanoo Sitg-Björn Nyberg.

Tieto-Finlandia raadin jäsenet valitsivat yli 200 ehdokkaan joukosta kuusi tietokirjaa loppusuoralle, josta voittajan valitsee toimittaja Arto Nyberg.

– Tämä on hienoa ja varsinkin kun tykkää tietokirjojen lukemisesta. Mulle tuli joulu etuajassa, sanoo Arto Nyberg.

Palkinnon saa jokin loppukisaan selvinneistä: Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl, Marjo Meriluoto-Jaakkola: Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla, Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko. Suuria kuvioita, Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta. Nainen, työ ja perhe 1600-1700-luvuilla, Marjo T. Nurminen: Maailma piirtyy kartalle. Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa, Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli ja Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?

Viiden kirjan tekijät kertovat kirjoistaan:

Tietokirjoista suomalaisten mieleen ovat etenkin elämänkerralliset ja historiasta kertovat tietokirjat.

– Historialliset muistelmat ovat kiinnostaneet aina suomalaisia. Muistan itse kun tulin kirja-alalle vuonna 1970 ja silloin myytiin jouluksi aina sotakirjallisuutta. Sitä myytiin vielä 80-luvulla ja sitten se loppui 90-luvulla. Ja yhtäkkiä tuli sotasankareiden lapsenlapset, jotka rupesivat kiinnostumaan, eli sotakirjallisuutta myydään jälleen, sanoo Stig-Björn Nyberg.