Meteorologeille satoi viime kesänä lokaa niskaan, kun kansalaiset kyllästyivät mönkään menneisiin ennustuksiin. Tai hetkinen – johtuikohan tylsistyminen sittenkin viileästä kesästä?
– Ihmisillä on väärä kuva siitä, mitä sääennusteet ovat ja miten niitä tehdään. Sen takia he ehkä luottavat niihin liikaa, tietokirjailija Markus Hotakainen sanoo.
Toisin kuin kesällä käyty polemiikki antaisi ymmärtää, sääennusteet ovat parantuneet viime vuosikymmeninä ja aivan viime vuosinakin hurjasti.
– Silti ennusteet ovat vain ennusteita. Sää on hyvin mutkikas ilmiö. Vaikka tietokoneet ovat kehittyneet valtavasti ja säähavaintoja pystytään tekemään sekä maan päällä että satelliiteilla, sää voi muuttua hyvin nopeasti ja yllättäen.
Hotakaisen mielestä ennusteiden väittäminen paikkansapitämättömiksi osoittaa lähinnä sen, että negatiivisiin asioihin kiinnitetään enemmän huomiota.
– Jos sääennuste menee yhtenä päivänä kymmenestä pieleen, se muistetaan. Jos on aurinkoista, ollaan vain tyytyväisiä. Eivät ihmiset noteeraa, että osuipas nyt oikeaan. Oletusarvo on, että ennusteet pitävät paikkansa, Hotakainen selittää.
– Etenkin kesä on pitkästä talvesta kärsiville suomalaisille todella tärkeää aikaa. Jos silloin on luvattu aurinkoista ja tuleekin vettä, syyttävä sormi osoittaa helposti meteorologeihin.
Studio55.fi/Piia Simola