Tanniineilla on suomalaisten keskuudessa huono maine. Ravintola-asiakkaat osaavat pyytää sellaista punaviiniä, missä on mahdollisimman vähän tanniineja. Tavallisimmat syyt välttää tanniineja ovat epäilys tanniinien aiheuttamasta päänsärystä, ja ajatus siitä, että ne maistuvat karvaalta. Mutta mitä tanniinit oikeastaan ovat?
1. Tanniini on kasvissa esiintyvä fenolinen uuteaine. Niitä on myös esimerkiksi omenien ja pähkinöiden kuorissa. Tanniinien tehtävä on mahdollistaa viinien säilyminen ja ikääntyminen. Ne siis toimivat luonnollisena säilöntäaineena.
2. Tanniineja esiintyy erityisesti nuorissa punaviineissä. Pitkään kypsytetyissä viineissä tanniinit pehmenevät.
3. Tanniinit liukenevat viiniin rypäleiden kuorista ja siemenistä. Kuorista irtoaa viiniin myös väri. Nyrkkisääntö on, että mitä voimakkaampi väri viinissä on, sitä pidempään sitä on kypsytetty, ja sitä luultavammin siinä on myös paljon tanniineja.
4. Valkoviineissä ei ole tanniineja, sillä valkoviinirypäleistä poistetaan kuoret ennen käymisprosessin alkamista. Puutynnyreissä kypsytetyissä valkoviineissä saattaa tosin olla pieniä määriä tanniineja.
5. Terveyskirjaston mukaan viininjuomisen jälkeisen päänsäryn ei pitäisi johtua tanniineista. Monet tutkijat ovat esittäneet, että päänsäryn laukeaminen tietyntyyppisten viinien juomisesta on luonteeltaan psyykkistä.