Tiedätkö, mitä tarkoittavat lapsilla yleiset tic-oireet? – "Lapset eivät välttämättä tiedosta lainkaan"

Lasten tic-oireet eli tahdosta riippumattomat nykimisoireet ovat yleisiä. Niitä esiintyy jopa joka neljännellä päiväkoti- ja kouluikäisistä lapsista.

Selvästi suurimmalla osalla lapsista oireet kestävät enintään kolme kuukautta ja loppuvat sitten, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenneurologi Milla Ylijoki.

Nykimisoireet alkavat yleensä lapsuus- tai nuoruusiässä – keskimäärin noin seitsemänvuotiaana.

–  Motoriset oireet alkavat useammin nuoremmalla iällä. Äänelliset oireet alkavat tyypillisesti hieman myöhemmin – keskimäärin 11-vuotiaana. Yleisesti ottaen nykimisoireet ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä, Ylijoki toteaa.

Motoriset oireet ovat Ylijoen mukaan äänellisiä oireita yleisempiä. Niitä voivat olla esimerkiksi yksinkertaiset nykimisliikkeet, silmien räpyttely, otsan kurtistaminen, nenän nyrpistäminen tai suun aukominen. Tyypillisesti oireita tulee silmiin tai suun, nenän, pään tai hartioiden alueelle.

Äänelliset oireet puolestaan voivat olla esimerkiksi yskähtelyä, rykimistä, niiskutusta tai huudahduksia.

Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrin Leena Pihlakosken mukaan tic-oireet ovat nopeita, epärytmisiä ja tahattomia. Oireet ovat lähes aina joko motorisia tai äänellisiä. Yleensä kyseessä on vain jokin tietty oire, monimuotoinen oireilu on harvinaisempaa.

–  Motoriset, monimuotoiset oireet voivat olla esimerkiksi hypähtelyä tai kosketussarjoja. Äänelliset oireet voivat olla esimerkiksi sanojen, lauseiden tai fraasien toistelua tai äänten matkimista.

Vahvasti perinnöllistä

Pienellä osalla lapsista tic-oireet jatkuvat yli kolmen kuukauden ajan. Useimmilla oireet päättyvät kokonaan tai ainakin lievenevät ennen aikuisikää, mutta osalla ne voivat jatkua koko eliniän  –  varttuneena yleensä kuitenkin lievempinä kuin lapsena.

–  Lieviä, lyhytaikaisia tic-oireita, kuten rykimistä ja silmien räpyttelyä, esiintyy jännittävissä tilanteissa tai esimerkiksi väsyneenä monilla aikuisillakin, Pihlakoski huomauttaa.

Alle prosentilla lapsista tic-oireet johtavat Touretten oireyhtymä -diagnoosiin. Tämä edellyttää, että oireet ovat jatkuneet yli vuoden ajan ja ne ovat sekä motorisia että äänellisiä. Touretten oireyhtymään liittyy usein myös muita oireita, kuten erilaisia pakkoajatuksia. Oireyhtymää arvioidaan esiintyvän noin puolella prosentilla tai prosentilla väestöstä.

Pihlakosken mukaan nykimisoireiden tarkkaa syntysyytä ei tunneta, mutta oireiden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristöön liittyvät tekijät. Jos lapsella on pitkäaikainen tic-häiriö, hyvin todennäköisesti myös jollakin hänen perheenjäsenellään on sellainen, tai vaihtoehtoisesti tic-häiriölle läheinen pakko-oireinen häiriö. Oireilun tiedetään olevan yhteydessä myös aivojen välittäjäaine dopamiinin toiminnan epätasapainoon.

Ylijoen mukaan todennäköistä on, että lievempien nykimisoireiden ja Touretten oireyhtymän taustalla on samoja tekijöitä, eli kyseessä ovat saman häiriön eriasteiset muodot. Myös raskaudenaikaisilla tekijöillä saattaa olla vaikutusta oireiden syntyyn.

Huomio voi pahentaa oireita

Moni vanhempi tunnistaa lapsensa tic-oireet ja osaa olla huolestumatta niistä. Jos oireet ovat lieviä, kannattaa jäädä rauhassa odottamaan, että ne menevät itsestään ohi muutaman viikon tai kuukauden kuluessa, neuvoo Pihlakoski.

–  Jotkut vanhemmat huolestuvat siitä, altistuuko lapsi tällaisten hieman omituisten näköisten tai kuuloisten oireiden takia kiusaamiselle. Lapset eivät kuitenkaan välttämättä tiedosta oireilua lainkaan, Pihlakoski sanoo.

Usein hoidoksi riittääkin tieto oireiden ohimenevästä luonteesta sekä siitä, että oireilu saattaa vain korostua tai hankaloitua, jos siihen kiinnitetään erityistä huomiota. Koska oireet ovat tahattomia, niitä ei kannata edes yrittää kieltää, saati vähentää rankaisemalla.

–  Stressi saattaa laukaista tai pahentaa oireita, joten sitä pitäisi yrittää välttää lapsen elämässä huolehtimalla esimerkiksi hyvästä ruokailu- ja unirytmistä, riittävästä tuesta koulunkäyntiin sekä siitä, etteivät harrastukset vie liikaa aikaa ja lapsi ehtii myös levätä.

Hankalien ja pitkittyneiden oireiden kanssa Ylijoki suosittelee hakeutumaan lääkärin vastaanotolle – erityisesti jos oireet haittaavat koulunkäyntiä tai muita päivittäisiä toimia tai lapsi alkaa kärsiä oireilustaan itse. Pahimmillaan, ja erityisesti Touretten oireyhtymän yhteydessä, oireet voivat aiheuttaa merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään ja Ylijoen mukaan johtaa helposti myös kiusaamiseen.

–  Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita on mahdollista lieventää sekä lääkkeettömästi että lääkehoidolla.

Jos lapsella on tic-oireiden lisäksi myös ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, voi tämän asianmukainen hoito Pihlakosken mukaan helpottaa myös nykimisoireita. Stressinhallinnan lisäksi lääkkeettömät hoitokeinot voivat olla esimerkiksi erilaisia rentoutukseen ja tietoisuusharjoitteluun pohjautuvia menetelmiä.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja