Tiedätkö, miksi vappua juhlitaan? Juuret yltävät yli tuhannen vuoden taakse: "Periaatteessa aika vanha juttu"

Vappu ulottaa juurensa yli tuhannen vuoden päähän. 700-luvulla eli abbedissa Valborg, josta tuli luostarin johtaja ja pyhimys. Abbedissa sai nimensä pyhimyskalenteriin, ja edelleen Vappu, Valpuri ja Valborg juhlistavat nimiään ensimmäinen toukokuuta.

– Periaatteessa aika vanha juttu, toteaa Juha Nirkko.

Keskiajalla vapunpäivänä alettiin pitää paraateja ja turnajaisia. Ruotsi-Suomen aikana opiskelijat ottivat oppia Ruotsista ja ylioppilaat alkoivat pitää vappua omanaan. Tuolloin vappua juhlistettiin erityisesti Turussa, mutta kun Suomesta tuli Venäjän keisarikunnan osa, keskiöön nousi Turun sijaan Helsinki. Kaisaniemessä ja Alppilassa vapunvietto oli voimissaan jo 1800-luvulla.

Pietarista Suomeen väitetään tulleen myös ensimmäisten ilmapallojen.

LUE MYÖS: Hauska vappuniksi: Unohda puhaltelu – ilmapallo täyttyy näinkin!

Työväenjuhlaksi teollistumisen myötä

Teollistumisen myötä 1700–1800-luvuilla maailmaan syntyi uusi työväestö ja työväenliike, joka vaati oikeuksiaan – kuten kahdeksan tunnin työpäivää. Ensimmäisestä päivästä toukokuuta tuli muistopäivä työoikeustaisteluille ja edelleen vappuun kuuluvat työväen marssit.

– Jos on pikkaisen työväenaatteeseen vivahtava, vappuna sitä ollaan potenssiin kolme, Nirkko luonnehtii.

Toinen heijastuma työväenliikkeen juhlasta on se, että vuosilomat pitäisi pitää huhtikuun loppuun mennessä.

Perinteet edelleen kunniassa

Nirkko ei näe suuria vuosikymmenten tehneen suuria muutoksia vapunviettoon. Iso kuva keväisestä juhlasta on konservatiivinen: vappua juhlitaan tietyllä tavalla, tai jos ei juhlita, sitä paetaan tietyllä tavalla – esimerkiksi mökille.

– Vappu on ehkä toiseksi karatuin juhla joulun jälkeen, Nirkko sanoo.

LUE MYÖS: Onko vappu hauska juhla vai yliarvostettu örvellyskarnevaali? Nyt tätäkin on tutkittu!

Entä mikä on siman merkitys vapunvietossa? Katso koko haastattelu videolta!