Vappu on monelle suomalaiselle iloinen kevään juhla, mutta miksi toukokuun ensimmäinen päivä on niin erityinen juhlapäivä? Huomenta Suomessa vapunvieton juurista kertoi Suomen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko.
Vappu ulottaa juurensa yli tuhannen vuoden päähän. 700-luvulla eli abbedissa Valborg, josta tuli luostarin johtaja ja pyhimys. Abbedissa sai nimensä pyhimyskalenteriin, ja edelleen Vappu, Valpuri ja Valborg juhlistavat nimiään ensimmäinen toukokuuta.
– Periaatteessa aika vanha juttu, toteaa Juha Nirkko.
Keskiajalla vapunpäivänä alettiin pitää paraateja ja turnajaisia. Ruotsi-Suomen aikana opiskelijat ottivat oppia Ruotsista ja ylioppilaat alkoivat pitää vappua omanaan. Tuolloin vappua juhlistettiin erityisesti Turussa, mutta kun Suomesta tuli Venäjän keisarikunnan osa, keskiöön nousi Turun sijaan Helsinki. Kaisaniemessä ja Alppilassa vapunvietto oli voimissaan jo 1800-luvulla.
Pietarista Suomeen väitetään tulleen myös ensimmäisten ilmapallojen.
LUE MYÖS: Hauska vappuniksi: Unohda puhaltelu – ilmapallo täyttyy näinkin!
Työväenjuhlaksi teollistumisen myötä
Teollistumisen myötä 1700–1800-luvuilla maailmaan syntyi uusi työväestö ja työväenliike, joka vaati oikeuksiaan – kuten kahdeksan tunnin työpäivää. Ensimmäisestä päivästä toukokuuta tuli muistopäivä työoikeustaisteluille ja edelleen vappuun kuuluvat työväen marssit.