THL: Suomessa ei ole havaittu verisuonitukoksia koronarokottamisen jälkeen tavallista enempää

9:32
Katso myös: Onko rokotuksen ottaminen turvallista? Näin asiantuntija arvioi Astra Zenecan vaaroja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on selvittänyt verisuonitukosten ilmaantuvuutta rekisteritietojen avulla, eikä minkään koronarokotteen osalta ole havaittu verisuonitukosten lisääntymistä rokotusten jälkeen.

THL:n erikoistutkija Petteri Hovi kertoo tutkijoiden verraneen verisuonitukosten taustailmaantuvuutta väestössä siihen, kuinka monta tautitapausta on ilmaantunut koronarokotusten jälkeen.

– Nyt kootun tiedon valossa verisuonitukoksia ei ole ilmennyt Suomessa rokottamisen jälkeen tavallista enempää.

Ensimmäisessä rekisterianalyysissa todettiin kaikkiaan viisi keuhkoveritulppatapausta, jotka ovat ilmenneet Astra Zenecan rokotteen antamisen jälkeen. Samoin todettiin viisi laskimotukostapausta.

Havaitut määrät vastaavat tapausten yleistä esiintyvyyttä väestössä, eikä rokotettujen joukossa ole nähtävissä tapausten lisääntymistä. Ajallisesta yhteydestä ei myöskään voida päätellä, että rokotuksen ja sairastumisen välillä olisi syy-seuraussuhde.

Suomessa ei ole havaittu verisuonitukoksiin liittyviä kuolemantapauksia, joita on raportoitu ulkomailta.

THL selvittää eri sairauksien taustailmaantuvuuksia, jotta rokoteturvallisuutta voidaan seurata ajantasaisesti.

Suomessa rokotusten turvallisuuden seuranta tapahtuu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja THL:n yhteistyönä. Fimea kokoaa tiedon rokotteiden haittaepäilyistä ja jakaa tiedon THL:lle ja Euroopan lääkeviranomaiselle EMAlle. THL selvittää haittaepäilyjen taustoja ja ilmiöiden yleisyyttä valtakunnallisen rekisteritiedon avulla.

Rekisteripohjainen tieto EMAn käyttöön

Rekisteripohjaista tietoa ilmaantuvuuksista ei ole kaikissa maissa saatavilla

THL kertoo tiedotteessa toimittaneensa suomalaisista rekistereistä kootut tiedot verisuonitukosten taustailmaantuvuudesta EMAn käyttöön. Mukana ovat tiedot muun muassa keuhkoveritulppien ja syvien laskimotukosten ilmaantuvuudesta.

Toimitetut rekisteritiedot eivät sisällä henkilötietoja, joista yksittäinen ihminen voitaisiin tunnistaa.

– Suomen tiedot on koostettu yhdistämällä eri rekistereistä saatavaa tietoa. Apuna on käytetty muun muassa sairaaloiden lähettämiä hoitoilmoitustietoja ja väestötietojärjestelmää. Kaikilla mailla ei ole vastaavaa taustatietoa käytössään, ja siksi jaamme suomalaisen tutkimustiedon rokotteiden turvallisuuden arviointia varten, Hovi toteaa.

Euroopassa on viime päivinä käyty keskustelua Astra Zenecan adenovirusvektorirokotteen ja verenhyytymishäiriöiden mahdollisesta yhteydestä. Useat maat ovat väliaikaisesti keskeyttäneet rokotukset Astra Zenecan rokotteella.

– EMA ja Fimea katsovat, että rokotteen hyödyt ovat edelleen mahdollisia haittoja suuremmat. Tämän vuoksi rokotteen käyttöä voidaan jatkaa, toteaa yksikön päällikkö Liisa Näveri Fimeasta.

EMA jatkaa verisuonitukosriskin selvittämistä. EMAn lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea kokoontuu arvioimaan asiaa torstaina 18. maaliskuuta, ja arvioinnin tilanteesta tiedotetaan torstai-iltana.

Astra Zenecan koronarokotteen on saanut Suomessa tähän mennessä noin 137 000 ihmistä ja maailmanlaajuisesti noin 17 miljoonaa ihmistä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja