Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on selvittänyt verisuonitukosten ilmaantuvuutta rekisteritietojen avulla, eikä minkään koronarokotteen osalta ole havaittu verisuonitukosten lisääntymistä rokotusten jälkeen.
THL:n erikoistutkija Petteri Hovi kertoo tutkijoiden verraneen verisuonitukosten taustailmaantuvuutta väestössä siihen, kuinka monta tautitapausta on ilmaantunut koronarokotusten jälkeen.
– Nyt kootun tiedon valossa verisuonitukoksia ei ole ilmennyt Suomessa rokottamisen jälkeen tavallista enempää.
Ensimmäisessä rekisterianalyysissa todettiin kaikkiaan viisi keuhkoveritulppatapausta, jotka ovat ilmenneet Astra Zenecan rokotteen antamisen jälkeen. Samoin todettiin viisi laskimotukostapausta.
Havaitut määrät vastaavat tapausten yleistä esiintyvyyttä väestössä, eikä rokotettujen joukossa ole nähtävissä tapausten lisääntymistä. Ajallisesta yhteydestä ei myöskään voida päätellä, että rokotuksen ja sairastumisen välillä olisi syy-seuraussuhde.
Suomessa ei ole havaittu verisuonitukoksiin liittyviä kuolemantapauksia, joita on raportoitu ulkomailta.
THL selvittää eri sairauksien taustailmaantuvuuksia, jotta rokoteturvallisuutta voidaan seurata ajantasaisesti.
Suomessa rokotusten turvallisuuden seuranta tapahtuu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja THL:n yhteistyönä. Fimea kokoaa tiedon rokotteiden haittaepäilyistä ja jakaa tiedon THL:lle ja Euroopan lääkeviranomaiselle EMAlle. THL selvittää haittaepäilyjen taustoja ja ilmiöiden yleisyyttä valtakunnallisen rekisteritiedon avulla.
Rekisteripohjainen tieto EMAn käyttöön
Rekisteripohjaista tietoa ilmaantuvuuksista ei ole kaikissa maissa saatavilla