Kun tekoäly vastaa välillä kysymyksiin mitä sattuu, voidaanko silloin edes puhua ”älystä”? Asiantuntijoiden mukaan kriittisyyteen on syytä.
Monet asiantuntijat muistuttavat, että oikeasti älykkään laitteen uhkakuvista puhuminen on tänään tarpeetonta, mutta kriittisyyteen on silti syytä. Nykypäivänä tekoäly voi olla avuksi viranomaispäätöksissä, mutta se puhuu myös puuta heinää ja voi levittää jopa diktatuurien propagandaa.
Aalto-yliopiston tekoälytutkija, apulaisprofessori Arno Solin muistuttaa, että tekoäly syöttää meille tänään verkossa valikoitua tietoa. Ihmisen valikoimaa.
– Sosiaalista mediaa, tämän päivän kansojen oopiumia, ohjaa tekoäly. Se yrittää oppia meidän käytöksestämme ja kiinnostuksen kohteistamme ja tarjoaa meille sisältöä, joka pitää meidät näillä alustoilla.
Tämä koskee erityisesti mainontaa. Me kaikki tiedämme, että kun käymme mainostajien sivuilla, verkko alkaa syöttää meille juuri tätä tavaraa ostettavaksi.
– Ihminen voi olla tällaiseen tarjontaan tyytyväinenkin, mutta negatiivista on se, miten vaikutetaan mielipiteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon, huomauttaa Solin.
– Kun saamme vain sitä tietoa, mitä haluamme, se pitää meidät omassa kuplassamme emmekä opi ymmärtämään muita näkökulmia.
Tekoälyn kehittäjä Google: Ei haastattelua
Tekoälyn merkittävä kaupallinen kehittäjä yrityksille ja valtioille on Google. Asian ytimessä -ohjelma pyysi Googlelta haastattelua – kiinnostaako sitä, mihin tarkoituksiin tekoälyä käytetään?