Millainen on teknologian rooli nuorten elämässä sekä oppimisessa? Entä millainen on unelmien koulu? Näin asiasta keskusteltiin kesällä SuomiAreenassa
Kesäkuun lopulla Porissa järjestetyssä SuomiAreenassa keskusteltiin tekoälyn, digitalisaation ja teknologian vaikutuksesta lasten ja nuorten oppimiseen. Tietoevryn, Tulevaisuuskoulun ja Porkkalan lukion opiskelijoiden yhdessä järjestämässä paneelissa asiantuntijat kertoivat näkemyksistään koulun, oppimisen ja teknologian kehityksestä.
Tietoevry halusi ottaa nuoret mukaan yhteiskunnalliseen tulevaisuuskeskusteluun, josta heidät valitettavan usein sivuutetaan – siitäkin huolimatta, että se koskettaa eniten heitä. Siksi vastuu paneelin suunnittelusta sekä johtamisesta annettiin nuorille itselleen. Suunnittelussa olivat vahvasti mukana kirkkonummelaisen Porkkalan lukion tulevaisuuslinjan opiskelijat.
Mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan? Miten teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa? Millainen on unelmien koulu?
Muun muassa näihin kysymyksiin kantaa ottamassa olivat tulevaisuuden tutkija ja Tulevaisuuskoulun perustaja Otto Tähkäpää, tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos, aivotutkija Minna Huotilainen sekä sosiaalipsykologi Priska Niemi-Sampan.
Koulujen digiloikka
Tekoälyprofessori Teemu Roos näkee teknologian vahvuuden etenkin saavutettavuudessa, sillä teknologian kehityksen myötä samat oppimisen mahdollisuudet ovat tasapuolisemmin kaikkien opiskelijoiden saatavilla. Hän näkee uhkien liittyvän ennalta-arvaamattomuuteen.
– Teknologia, digitalisaatio ja tekoäly kehittyvät nopeina hyppäyksinä. Kukaan ei osaa ennakoida, miten ne vaikuttavat nuorten ajatteluun tai oppimiseen vaikkapa 15, 20 tai 50 vuoden päästä. Se on suuri haaste.
Aivotutkija Minna Huotilainen uskoo, että teknologia voi auttaa etenkin erityisopiskelijoiden oppimista. Tekoäly voi tarjota esimerkiksi luki- ja tarkkaavaisuushäiriöisille opiskelijoille kohdennettuja, oppimista tehostavia ratkaisuja.
Huotilainen uskoo teknologian haittapuolien liittyvän kysymykseen siitä, mitkä ovat nuorelle kehitetyn teknologian motiivit ja millainen taho kehityksen taustalla on.
– Kyseessä ei ole vastuullinen toimija, jos hän miettii, kuinka algoritmista saisi hyvää liiketoimintaa tai jos kehitetty teknologia aiheuttaa totaalisen koukuttumisen.
Motiivina leikkaukset vai pedagogiikka?
Nuorten sosiaaliseen median käyttöön perehtynyt sosiaalipsykologi Priska Niemi-Sampan näkee teknologian hyvinä puolina esimerkiksi helpomman mahdollisuuden uusien tietojen oppimiseen. Uhka puolestaan ovat vakavat sosiaaliset ongelmat, jotka ovat siirtyneet nettiin.
– Koulukiusaaminen ja verkkohäirintä ovat siirtyneet sosiaalisen median puolelle. On jokaisen vastuulla luoda turvallisempaa ympäristöä koulussa ja somessa, jotta kaikilla olisi mahdollisimman turvallinen tila oppia.
Tulevaisuuskoulun perustaja Otto Tähkäpää uskoo teknologian mahdollisuuksiin etenkin saavutettavuuden saralla – sekä kotimaassa että globaalisti. Koulun ja teknologiaan yhdistämiseen liittyvät uhat ovat jääneet hänen mielestään liian vähälle huomiolle, ja olisikin tärkeää pohtia, mikä on kouluissa käytettävän teknologian motiivi.
– On hyvä asia, jos motiivi on pedagoginen. Näen kuitenkin, että digitalisaatiota ajavat Suomessa pedagogiikan sijaan kustannushyödyt. On riski, jos digitalisaatio nähdään keinona kustannusten leikkaamiseen.
Huotilainen lisää, että kustannuksia voisi olla helppoa leikata hyvin motiivein etenkin erityisopiskelijoiden koulutuksessa. Hän uskoo, että etenkin kuulo- ja näkövammaiset voivat mahdollisesti tulevaisuudessa hyötyä aistivamman kanssa auttavasta tekoälyavusteisesta laitteesta.
– Jos siihen päästään, on se superfiksua säästämistä. Älytöntä säästämistä on, jos sähköiset koulukirjat otetaan säästömielessä käyttöön oppilaalle, joka ei hallitse niiden käyttöä.
Yhteisöllisyyttä ja yksinäisyyttä
Lasten- ja nuorten säätiön sekä Tietoevryn viime vuonna tekemän selvityksen mukaan nuoria ei pelota teknologian roolin vahvistuminen yhteiskunnassa. Vain joka kymmenes vastaaja kertoi olevansa huolestunut yhteiskunnan teknologisoitumisesta (10 %). Sosiaalisesta mediasta aiheutuvat haitat sen sijaan huolettivat noin joka viidettä (21 %).
Asiantuntijoiden mukaan teknologialla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin.
Huotilainen näkee kaikki sukupolvet erilaisina teknologian testisukupolvina, joskin hieman eri lähtökohdista. Siinä missä viisikymppinen voi koukuttua vaikkapa Twitteriin, luo parikymppisten sukupolvi kokonaan uusia ystävyyssuhteita sosiaalisessa mediassa.
Erityisen tärkeäksi digialustat ovat muodostuneet esimerkiksi sairaille nuorille. Ne voivat tarjota vaikkapa harvinaista tautia sairastavalle vertaistukea: aiemmin nuori on saattanut kuvitella olevansa sairautensa kanssa yksin.
– Sitten netistä löytyykin yhteisö, jossa muutkin nuoret keskustelevat sairauden kanssa elämisestä.
Niemi-Sampan lisää, että teknologia voi lisätä hyvinvointia sekä yhteisöllisyyden kokemuksia myös vähemmistöihin kuuluville. Niemi-Sampan ystävineen on perustanut rodullistetuille suomalaisille suunnatun Mixed Finns -yhteisön.
– Sosiaalinen media voi tuoda vähemmistöt yhteen, ja saada heidän äänensä vahvemmin esiin. Tuolloin vähemmistöihin kuuluvat saavat kokemuksen siitä, etteivät he ole yksin ja asioihin voi vaikuttaa.
Huotilainen kertoo, että teknologian varjopuoliin kuuluvat nettikiusaamisen lisäksi fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät haasteet. Suuria kielteisiä vaikutuksia on tiedossa jo nyt.
– Tiedämme, että äärimmäisen suuri digilaitteiden käyttö on yhteydessä paitsi fyysiseen, myös henkiseen sairastavuuteen. Niitä ovat esimerkiksi yksinäisyyden kokemukset sekä minäkuvaan liittyvät haasteet.
Tulevaisuuslukutaitoa
SuomiAreena-keskustelua johtaneet Porkkalan lukion opiskelijat Ellen ja Milja kertovat nuorten olevan kiinnostuneita tulevaisuudestaan, mutta kaikki eivät välttämättä tiedä, kuinka itse siihen vaikuttaa. Tulevaisuususkolla tarkoitetaan juuri sitä tunnetta, että omalla tulevaisuudella on väliä ja että siihen voi itse vaikuttaa.
– Tulevaisuuslinjalla meille on tarjottu keinoja päästä vaikuttamaan ja osallistumaan yhteiskunnassa. Tuntuu kuitenkin siltä, että monen nuoren on vaikea kiinnostua ja innostua oppimisesta.
Tulevaisuuskoulu pyrkiikin innostamaan nuoria oppimiseen paitsi osallisuutta, myös toimijuutta lisäämällä. Tähkäpää kertoo, että Tulevaisuuskoulu opettaa eri-ikäisille nuorille tulevaisuuslukutaitoa. Sen ytimessä on, ettei tulevaisuus ole ennalta määrätty.
– Me ihmiset teemme päätöksillämme tulevaisuutta joka päivä. Meidän tulee vahvistaa halua ja kykyä vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan ja muotoutumiseen omilla valinnoilla.
Sama pätee Tähkäpään mukaan teknologiakeskusteluun.
– Meitä tarvittaisiin monitieteisesti ja monialaisesti mukaan kehittämään teknologiaa sekä sitä, miten sitä otetaan käyttöön. Tulevaisuuslukutaito on yksi ratkaisu siihen.
Hyvää tulevaisuutta itselleen ja muille kehittääkseen nuoret tarvitsevat monenlaisia taitoja. Sellaisia ovat Roosin mukaan itse teknologiaan liittyvät taidot, kuten matematiikka ja koodaus, mutta etenkin halu oppia päättämään, millaisiin tarkoituksiin työkaluja kehitetään.
– Kyky päättää, milloin jotakin käytetään, vai käytetäänkö ylipäätään, pitää pohjata ihmisenä olemiseen ja poliittiseen ajatteluun.
Lisäksi Roos painottaa kotimaassa kehitettävän teknologian, teollisuuden ja tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tärkeyttä. Paikallisella kehityksellä voidaan varmistaa, että työkalut taipuvat juuri Suomessa tarvittaviin käyttötapoihin.
– Pidetään kiinni siitä, että meidän teollisuutemme pysyy vahvana ja vahvasti yhteiskunnallisessa ohjauksessa.
Unelmien koulu
Paneelin lopuksi osallistujat saivat vielä kertoa, millainen olisi heidän näkemyksensä unelmien koulusta.
Niemi-Sampan toivoi, että kaikkia kohdeltaisiin tasavertaisesti ja jokaista kannustettaisiin saavuttamaan oma unelmansa, Huovilaisen koulussa teknologian avulla mentäisiin kohti omia kiinnostuksenkohteita.
Roos korosti, että koulu olisi avoin kaikille ikään katsomatta, ja se tarjoaisi elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Tähkäpään unelmien koulussa puolestaan opetettaisiin luovuutta ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Työelämän sijaan painotettaisiin hyvän elämän oppimista.
– Teknologiaa käytettäisiin tarkoituksenmukaisesti tukemaan näitä tavoitteita.
Entäpä millainen olisi Porkkalan lukion tulevaisuuslinjalaisten unelmien koulu?
– Siellä kaikkia kohdeltaisiin tasavertaisesti ja teknologiaa hyödynnettäisiin luovasti, jotta koulu tukisi lukiolaisia valmistautumaan muuttuvaan maailmaan, Tolkki ja Pulli päättävät.
Katso Porin SuomiAreenan paneelikeskustelu täältä.