Asiantuntijat eivät pidä lasten ehdotuksia yhtään hullumpina.
Kysyimme espoolaisten kuudesluokkalaisten ajatuksia koulusta, ja vastaukset olivat hyvin yhteneväisiä. Liikunta ja kaverit olivat parasta, kokeet aiheuttivat paljon stressiä.
– Koulussa mikään ei ole tyhmää, kaikella on hyvä syy. Mutta kokeet antavat vain stressiä, toteaa Mandi Parviainen.
Voit katsoa lasten vastaukset videolta artikkelin alusta.
Yliopistonlehtori Leea Lakan mukaan nämä kuudesluokkalaiset eivät ole yksin. Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan useampi kuin joka kolmas nuori ajattelee, että kokeisiin valmistautuminen on vaikeaa.
– Samalla on kuitenkin niin, että kokeisiin valmistautuminen saa monet oppilaat harjoittelemaan ahkerammin kuin arki ilman kokeita.
Kokeet eivät kuitenkaan yksinään ole hyvä oppimisen mittari.
– Arviointi ei saa perustua pelkästään kokeisiin. Sen sijaan sen pitäisi olla jatkuvaa, ja näyttöjä pitäisi voida antaa kirjallisten kokeiden lisäksi myös vaikkapa suullisesti, Lakka sanoo.
– Jos tuntuu siltä, että opettaja huomioi lähinnä kokeissa suoriutumisen eikä tunnilla ahkerointia tai läksyjä ollenkaan, asia kannattaa ottaa puheeksi.
Myös yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi näkee kokeiden olevan tärkeä osa oppilaiden arviointia, kunhan osaamista arvioidaan myös muilla mittareilla.
– Niille ei pidä kuitenkaan antaa liian suurta painoarvoa, sillä se mitä mitataan, ohjaa sitä mitä tehdään.
Lisää liikuntaa muiden oppituntien kustannuksella?
Kysyttäessä mitä lapset haluaisivat koulussa muuttaa, liikuntatuntien lisääminen oli ehdoton ykkönen.
– Mielestäni parasta olla ulkona ja tehdä kaikkea liikunnallista, sanoo Emil Haapsaari.
Asiantuntijoiden mukaan lasten ajatukset liikunnan ja ulkoilun lisäämisestä eivät ole olleenkaan hullumpia.
– Mielestäni kaikki liikkumisen lisäämiseen liittyvät aloitteet ovat kannatettavia, paitsi fyysisen terveyden myös aivojen oppimisvalmiuksien näkökulmasta, sanoo Lauri Hietajärvi.
Vaikka välituntien ja liikunnan lisääminen kuinka hyväksi olisikin, Leea Lakka nostaa esiin kuitenkin myös kääntöpuolen.
– Jos välitunteja tai liikuntatunteja pidennetään, koko koulupäivä pitenee.
Koulupäivän pidentäminen puolestaan vaatii enemmän rahaa opettajien palkkoihin ja tiloihin, ja välillisesti myös esimerkiksi oppilaiden harrastuksiin, aamuherätyksiin ja muutenkin vapaa-ajan aikatauluihin.
Pelkkien oppituntien pidentäminen taas lyhentäisi välitunteja.
– Juuri tällaisia kompromisseja koulupäivän ajankäyttö on pullollaan.
Lauri Hietajärvi näkee liikunnan lisäämisen kannattavana, vaikka se söisi aikaa muulta koulupäivältä.
– Olisin valmis tukemaan liikkumisen lisäämistä myös muiden oppiaineiden tuntien kustannuksella, ja uskaltaisin lyödä vetoa sen puolesta, että siitä olisi hyötyä.
Mitä suomalaisissa kouluissa ja yhteiskunnassa on tapahtunut, kun oppimistulokset ovat jatkuvasti laskussa? Miten heikentynyt lukutaito vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen? Millainen on koulu, jossa eri taustoista tulevat oppilaat voisivat hyvin?
Tule kuulemaan tutkittua tietoa oppimisesta ja koulujen tilasta Tiedekulmaan tiistaina 6.5. klo 17–18.30. Keskustelua voi seurata paikan päällä sekä livestriimin välityksellä Tiedekulman sivuilla, MTV Katsomossa ja MTV Uutisten sivuilla.
Keskustelemassa yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi ja professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta sekä yliopistonlehtori Leea Lakka Turun yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen.