142 ihmistä kertoi Studio55.fin kyselyssä, mitä he katuvat elämässään. Moni olisi toiminut toisin parisuhteessa ja rakkaudessa. Joku oli mennyt naimisiin liian nuorena, joku eronnut liian helposti, joku pitkittänyt suhdetta turhaan. Ensirakkautensa hylännyt ymmärsi hyvän suhteen arvon vasta kiduttuaan huonossa vuosikymmeniä.
En elänyt nuoruuttani. Sotkeuduin naimisiin liian nuorena.
Että menin liian lyhyen seurusteluajan jälkeen naimisiin. Olisi pitänyt tutustua toisen sukuun ja sen tapoihin enemmän, mitkä elämänarvot ovat kullekin tärkeitä. Monesti ne arvot ovat sitten sen tulevan puolisonkin elämänarvoja ja jopa tapoja, jotka tulevat sitten yllätyksenä jossain vaiheessa avioliittoa. Muun muassa pettäminen ja perhesidonnaisuus tulevat esiin vasta vuosien mittaan, kun niin sanottu oikea perhearki tulee aikanaan elämään mukaan.
Kadun avioeroa 1980-luvulla. En taistellut suhteen puolesta riittävästi. Olin liian itsekäs enkä huomioinut toisten tunteita, erityisesti vaimon ja nuoren lapsen. Nyt vanhempana asia kaduttaa ja suorastaan hävettää!
Kadun elämässäni kahta ensimmäistä parisuhdetta. Ensimmäinen oli narsisti pettäjä, toinen alkoholisti, pettäjä sekä lopuksi vielä pahoinpitelijä. Näiden vuoksi en pysty luottamaan miehiin.
Olen katunut, etten ole mennyt nuorempana naimisiin.
Kadun sitä, että minulla oli nuorena liikaa suhteita. Nykyään arvostaisin sitä, jos mieheni olisi se ensimmäinen, mutta kun ei ole.
Nykyinen suhde kaduttaa
Kadun sitä, että menin avioon nykyisen mieheni kanssa. Mutta oli siinä jotain hyvää, sain kaksi ihanaa lasta vanhoilla päivillä.
