Vaikka nanoteknologia kuulostaa sci-filtä, sitä on jo kaikkialla. Nanotekniikalla on paljon käyttöjä, jotka eivät näy kuluttajalle – esimerkiksi vessassasi on jo nanomateriaaleja!
Nanoteknologia. Kalevalaiset korut. Ei kuulosta yhteensopivalta, mutta kas, toisin on.
– Vanhin tapa käyttää nanoteknologiaa Suomessa kehitettiin, kun Kalevala Koru vei koruja ulkomaille. Jos ne vietiin merirahtina, se vei niin kauan, että siinä ajassa hopea ehti hapettua, ja korut olivat mustia. Suomessa keksittiin atomikerrospäällystystekniikka, jota käytetään maailmalla. Uudet hopeakorut päällystettiin muutaman atomin paksuisella aluminioksidikerroksella, joka on nanotekniikkaa, koska se on vain muutaman atomin paksuinen täysin läpinäkyvä kerros. Se estää hopean hapettumisen, kuvaa Kai Savolainen.
Savolainen toimii tutkimusprofessorina työterveyslaitoksella. Hän uskoo nanoteknologian jatkuvaan yleistymiseen: kymmenen vuoden kuluttua nanoteknologiaa on jo kaikkialla.
Sci-fi -tyyppisestä nimestään huolimatta nanoteknologia tarjoaa ratkaisuja, joista on kuluttajalle hyötyä. Ratkaisut eivät välttämättä ole edes kovin suuria ja mahtavia: esimerkiksi nanohopeaa käytetään jo nyt sukissa, jotta niihin ei tule bakteerikasvua. Siten sukat eivät ala haista.
– Nanotekniikan sovelluksia on tuhansittain ja niitä tulee koko ajan lisää. Katsoin itse erästä ohjelmaa, jossa Tampereen teknillisen yliopiston opiskelija oli tehnyt nanoselluloosasta paidan, johon pystyi lataamaan sähköisesti erilaisia kuvioita. Jotkut sovellukset ovat enemmän, jotkut vähemmän hyödyllisiä, Savolainen naurahtaa.
Kylpyhuoneessasi on nanotitaanidioksidia
Nanomateriaali on materiaalia, johon on käytetty nanohiukkasia. Nanohiukkaset ovat yleensä jauhemaisia ja kiinteitä, äärettömän pieniä hiukkasia. Yhden veren punasolun sisään mahtuisi sata miljoonaa nanohiukkasta!

