Aivot, sydän ja keuhkot ovat korvaamattomia, mutta mitä ilman voisimme elää? Näin asiantuntijat vastasivat kysymykseen.
Gizmodo-sivuston Giz Asks -juttusarja etsii vastauksia erikoisiin kysymyksiin. Tällä kertaa Daniel Kolitz päätti selvittää, mikä on ihmiskehon turhin elin. Minkä elimen voisi poistaa ilman, että siitä on haittaa?
"Ihmiset selviävät hyvin ilman sappirakkoa"
Brownin yliopistossa professorina työskentelevä ja nimeään kantavan laboratorion johtaja Elizabeth Brainerd luopuisi ensimmäisenä sappirakosta, joka joudutaan toisinaan poistamaan esimerkiksi sappikivien vuoksi.
– Ihmiset selviävät hyvin ilman sappirakkoa, Brainerd sanoo.
– Sen jälkeen valitsisin pernan, joka on osa kehon lymfaattista järjestelmää ja auttaa kamppailemaan infektioita vastaan. Toisinaan perna vahingoittuu esimerkiksi auto-onnettomuudessa, ja se täytyy poistaa. Ihmiset selviävät hyvin pernanpoiston jälkeen, mutta voivat olla alttiimpia vakaville infektioille.
Näiden jälkeen Brainerd luopuisi toisesta munuaisestaan, sillä terve aikuinen pärjää yhdelläkin. Tämän jälkeen listalla olisi vasen keuhkopussi, joka on yleensä pienempi kuin oikea.
Kirjailija ja professori Nathan Lents puolestaan suunnittelisi ihmisen ranteen uudelleen.
– Jos voisimme suunnitella ranteen alusta asti uudelleen, emme todellakaan panisi sinne kahdeksaa kiinteää ja suurimmilta osin hyödytöntä luuta, Lents sanoo.
"Tämä lihas on niin hyödytön..."
Lents voisi luopua myös häntäluusta. Miehen "suosikkiturhuus" on kuitenkin lantion alueelta löytyvä, pieni lihas, joka löytyy myös muilta kädellisiltä. Ne käyttävät kyseistä lihasta häntänsä hallitsemiseen.
– Tämä lihas on niin hyödytön, että ainakin 20 prosentilla ihmisistä ei edes ole sitä, emmekä kaipaa sitä, Lents sanoo.
Pienilläkin lihaksilla voi olla tarkoitus
Anatomian apulaisprofessori David Green luopuisi hänkin kehon pienistä lihaksista, kuten käsivarresta löytyvästä palmaris longus -lihaksesta.
Vaikka palmaris longus eli pitkä kämmenlihas periaatteessa auttaa käden liikuttelussa, se on hyvin ohut ja nauhamainen, ja siksi Greenin mukaan luultavasti merkitykseltään vähäpätöinen, kuten jotkin muutkin pienet lihakset ja jänteet kehon alueella.
– Minulla ei pitäisi kuitenkaan olla näin negatiivista asennetta näitä lihaksia kohtaan, niillä voi sittenkin olla tarkoitus: kirurgit korjaavat ne usein talteen (elinluovutuksessa) jänteiden ja nivelsiteiden rekonstruktiota varten, Green sanoo.
Mikä on "hyödyttömän" määritelmä?
Apulaisprofessori ja evoluutiotutkimukseen keskittynyt Melissa Wilson pitää kaikkia elimiä hyödyllisinä.
– Mutta kun puhutaan siitä, mikä niistä on hyödyllisin ja mikä vähiten hyödyllinen, evoluution näkökulmasta ajattelemme eloonjäämistä. Jos elin poistetaan, miten se vaikuttaa kykyyn toimia ja selvitä? Wilson kuvailee.
Ajattele kehoasi autona, jota täytyy huoltaa
Wilsonin mukaan kehoa ja sitä, mitä evoluutio karsii pois, voi ajatella auton huoltona: huoltotoimet kannattaa keskittää osiin, jotka varmistavat auton pysymisen tiellä ja toiminnassa.
Sen sijaan esimerkiksi talvirenkaita ei kannata hankkia autoon, jolla ei ajeta talvisissa olosuhteissa.
– On helppoa sanoa, mitkä ihmiselimet ovat hyödyllisimpiä, koska ilman niitä emme ihmisinä toimi missään ympäristössä. Mutta hyödyttömin elin ihmiskehossa riippuu täysin ympäristöstäsi. Joten ehkä hikirauhaset ovat vähemmän hyödylliset ihmiselle, joka asuu koko elämänsä arktisilla alueilla, mutta elintärkeitä ihmiselle, joka asuu savannilla, Wilson pohtii.
Samaan tapaan ihminen voi selvitä aivan hyvin ilman hiuksia, mutta karvoista ja hiuksistakin on hyötyä.
– Karvoilla on roolinsa lämpimänä pysymisessä sekä siinä, että erilaiset hiukkaset pysyvät poissa (silmäripsien ja nenäkarvojen avulla), ne suojaavat ihoa tai vaikuttavat jopa parinvalintaan, Wilson sanoo.
Wilson ei pystykään nimeämään hyödyttömintä elintä – hyödyttömyys kun riippuu niin monista tekijöistä!
LUE MYÖS: Miksi unohdamme joitain asioita, mutta toisia emme?
Lue kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit!
Lähde: Gizmodo.com