Miksi unohdamme joitain asioita, mutta toisia emme? Asiantuntijat vastaavat kysymykseen, jota et ehkä ole tajunnut pohtia

Miksi tietyt asiat pysyvät mielissämme, vaikka osa katoaa ikiajoiksi? 

Gizmodo-sivuston Giz Asks -juttusarjassa etsitään vastauksia outoihin ja erikoisiin kysymyksiin. Daniel Kolitz päätti selvittää, miksi unohdamme. Miksi tietyt asiat pysyvät mielissämme, vaikka osa katoaa ikiajoiksi?

Unohtelemme monista syistä

Exeterin yliopistossa professorina työskentelevä Adam Zeman uskoo, että unohtelemme monista syistä. Unohdamme esimerkiksi kotona aamulla sovittuja asioita yksinkertaisesti siksi, ettemme oikeastaan kuunnelleet, mitä kumppanimme meille puhui. Unohdamme, että harjasimme hampaitamme aamulla, koska harjaaminen on tylsää ja arkista tekemistä, johon emme kiinnitä huomiota.

– Mutta jos oletetaan, että kiinnitämme huomiota, muiston muodostuminen on monimutkainen prosessi, joka kestää sekunneista ainakin tunteihin, ja mahdollisesti paljon pidempään, Zeman kuvaa.

Muiston syntyminen ja siirtely aivoissa on herkkä prosessi, jonka esimerkiksi vamma päähän voi estää.

– On yleistä menettää "herkkiä" muistoja tapahtumista, joita sattui juuri ennen vammaa, Zeman sanoo.

"Samantapaiset muistot häiritsevät toisiaan"

Millaisista syistä unohtelua tapahtuu? Tutkijat ovat vuosia pohtineet kahta erilaista vastausta kysymykseen.

– Ensimmäinen on, että unohtamista tapahtuu, koska kuten värit haalistuvat, muistot rappeutuvat ajan myötä, aivoihin ja kognitiivisiin tieteisiin sekä muistiin erikoistunut Talya Sadeh Negevin yliopistosta kertoo.

– Toinen mahdollisuus on, että samantapaiset muistot häiritsevät toisiaan. Kun esimerkiksi tapaa paljon uusia ihmisiä samana päivänä, osa kasvoista saattaa unohtua, koska useat, samanlaiset muistot kasvosta häiritsevät toisiaan.

Miksi ihmisen nimi katoaa mielestä välittömästi?

Psykologian apulaisprofessori ja muistiasiantuntija Nicole Longin mukaan syy sille, miksi esimerkiksi juuri tavatun ihmisen nimi lipsahtaa mielestä välittömästi, on luultavasti se, ettemme keskity tilanteeseen.

– Olemme niin tottuneita esittelemisen "menettelytapaan", että lakkaamme kuuntelemasta tai kiinnittämästä huomiota jopa ennen kuin toinen ihminen on sanonut nimensä, Long sanoo.

Nimen toistaminen voi auttaa muistamaan sen myöhemmin. Se ei kuitenkaan auta muistamaan, mihin jätit autosi tänä aamuna.

– Syy tälle unohdukselle on todennäköisesti muistonhäiriintyminen. Joka päivä parkkeeraat autosi tiettyyn paikkaan ja kenties sinun täytyy vaihtaa sijaintia vapaista paikoista riippuen. Aivosi muodostavat yhteyden tai assosiaation autosi ja sijainnin välille, Long kuvailee.

– Kun seuraavalla kerralla ajattelet asiaa, aivosi hakevat eli tuovat mieleesi monia menneitä assosiaatioita asiasta. Sinun täytyy käydä läpi ne kaikki, jotta löydät oikean, mikä tekee muistamisesta vaikeaa.

Longin mukaan auton löytymistä voi vaikeuttaa sama asia kuin nimen muistamista: et keskittynyt parkkeeraamiseen, koska olet niin tottunut suorittamaan sen joka aamu.

Mutta miksi unohdamme koulussa opitut asiat?

Mutta miksi unohdamme asiat, jotka ennen tiesimme, kuten koulussa opitut asiat? Longin mukaan moni on "osoittanut tietonsa" pänttäämällä hurjasti jossakin opiskelujensa vaiheessa, mutta nyt nuo silloin mieleen painetut tiedot tuntuvat kadonneen.

Miksi?

– Se on hyvä kysymys, mutta vastaaminen on hyvin vaikeaa. Olet ehkä unohtanut nelosluokan opettajasi, mutta jos menisit takaisin ala-asteellesi ja kokisit uudelleen siellä olemisen tunteen, saattaisit muistaa. Monet unohtamistilanteet ovat tällaisia: muisto voi olla tallessa aivoissasi, mutta sinulla ei ole tarpeeksi viittauksia tai informaatiota, jotta voisit löytää sen, Long sanoo.

Unohtaminen, vain ongelma muiston löytämisessä?

Muistia tutkivan Jerry Fisherin mukaan se, että asia on "kielen päällä", kertoo, että se on tallennettuna jossakin mielessäsi, mutta et millään pääse oikeaan mielentilaan löytääksesi sen. Toisessa tilanteessa muisto voisi pompata mieleen helposti.

Myös muistitutkimuskeskuksessa työskentelevän Eda Mizrakin mukaan unohtaminen on osittain vain ongelma muiston löytämisessä. Jos henkilö ei esimerkiksi muista sähköpostinsa salasanaa, hän etsii sitä mielestään ohjenuoranaan vihje "salasana". Koska aivoissamme on säilössä kymmeniä salasanoja, oikean löytäminen mielen perukoilta voi olla haastavaa.

Yleensä lopuksi mieleen nousee muutama mahdollinen ehdokas oikeaksi salasanaksi.

– Valitsemme yhden näistä ehdokkaista. Jos se ei ole oikea ehdokas, epäonnistuimme tiedon hakemisessa, mitä kuvaamme sanomalla "unohdin salasanani", Mizrak kuvailee.

Tunteikkaita asioita on vaikeaa unohtaa

Mizrak on omassa tutkimuksessaan havainnut, että tunteisiin voimakkaasti vaikuttaneita muistoja on vaikeampi unohtaa.

– Joten et ehkä unohda tunteikkaita muistoja, kuten Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleja, koska monet muistot eivät voi kilpailla tämän muiston kanssa, Mizrak kuvailee.

– Toisaalta: jos yrität muistaa, mihin parkkeerasit autosi eilen, onnea vaan! Tähän kisaan on mielessäsi tarjolla satoja muistoja (samasta aiheesta).

"Unohdamme suurimman osan siitä, mitä kohtaamme joka päivä"

Psykologian apulaisprofessori ja muistiasiantuntija Lila Davachin mukaan kysymys siitä, miksi unohdamme, saattaa olla väärä; vastaus löytyy kysymällä sen sijaan "miksi muistamme".

– Unohdamme suurimman osan siitä, mitä kohtaamme joka päivä, ja unohtaminen ei ole nirsoa: unohdamme paikkoja, asioita, värejä, ääniä, nimiä. Kokonaisia päiviä ja joskus vuosia elämistämme muuttuu luoksepääsemättömiksi. Miksi? Ensimmäinen oletukseni on, että tämän täytyy olla vihje siitä, miten muistijärjestelmämme kuuluu toimia, Davach sanoo.

Long lohduttaa unohtelijoita kertomalla, että tutkimusten mukaan unohtaminen on hyödyllistä. Jotkut tiedot eivät enää ole oleellisia elämämme kannalta, ja siksi ne kannattaakin "poistaa". Myös Davach uskoo, että unohtaminen mukautuu tilanteisiin. Vaikka tilaa aivoissa olisi "loputtomasti", olisiko järkevää tallentaa kaikki?

– Täytyykö minun muistaa tarkka ostoslistani eiliseltä? Entä lista 30 päivän takaa? Koemme maailmassa paljon sellaista, joka ei hyvin pian ole relevanttia tai tärkeää, joten aivomme hankkiutuvat eroon siitä, Davach kuvailee.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

    MTV Oy on osa Teliaa. Yrityskaupan myötä olemme päivittäneet tietosuojasivustomme ja tietosuojakäytännöt. Päivitetyt tietosuojakäytännöt astuvat voimaan 15.4.2020. Lue lisätietoja tästä.