Viime vuosi oli Lapin kultamailla ennätyksellinen löydettyjen suurten kultahippujen määrällä mitattuna. Alalla uskotaan, että lakimuutoksen myötä suuret löydökset muuttuvat yhä harvinaisemmiksi.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Lapissa alettiin kaivaa kultaa. Lapin Kullankaivajain liitto juhlisti juhlavuotta risteilyllä, johon oli tuotu esille muun muassa Suomen suurin kultahippu.
Tarkalleen ottaen 392,9 grammaa painavan kultahipun löysi vuonna 1935 Evert Kiviniemi, joka nimesi hipun oman etunimensä mukaisesti. Nykyisin hippu kuuluu Antti Aarnio-Wihurin yksityiseen kultakokoelmaan, johon kullankaivajat pääsivät tänään tutustumaan.
Koneellinen kaivuu ollaan kieltämässä
Kullan maailmanmarkkinahinta on tällä hetkellä 35 euron luokkaa grammalta, mutta suurten hippujen hinta voi olla parhaimmillaan jopa kaksitoistakertainen.
Jatkossa suuria hippuja ei ehkä löydy entiseen tahtiin, kun 2011 voimaan tulleen lain siirtymäaika päättyy vuonna 2020. Käytännössä laki kieltää koneellisen kaivuun parhaimmilla kulta-alueilla Lapin Lemmenjoella.
– Ammattikaivajille varsinkin se tarkoittaa uuden ammatin etsimistä, tai muuttoa Australiaan, Siperiaan tai jonnekin. Käytännössä ei ole sitten enää mahdollisuutta ammattimaisetsi kaivaa kultaa, Lapin kullankaivajain liiton toiminnanjohtaja kertoo; hän on kullankaivaja itsekin.
