Euroopan tasa-arvoinstituutin vertailun mukaan Suomi on EU:n neljänneksi tasa-arvoisin maa.
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara arvioi MTV Uutiset Liven lähetyksessä, miksi Suomi jäi tasa-arvovertailussa mitalisijojen ulkopuolelle.
– Meillähän ei ole nähty kovin paljon sen suurempaa edistymistä ainakaan, jos ajatellaan isoja linjoja. Tekemistä riittää ja näkisin, ettei tilanne parane, ellei oteta uusia keinoja käyttöön ja pyritä systemaattisesti tasa-arvoa kehittämään.
Lue myös: Vertailu: Suomi on EU:n neljänneksi tasa-arvoisin maa – tässä kärkikolmikko
Maarianvaara mainitsee Suomen kompastuskiviksi työmarkkinoiden vahvan sukupuolettuneisuuden, joka näkyy taloudellisessa vallassa.
– Työmarkkinoiden jakautuminen vahvasti miesten ja naisten aloihin, sehän muuttuu todella hitaasti.
Palkkatasa-arvoa voisi Maarianvaaran mukaan lisätä työpaikoilla palkkojen läpinäkyvyydellä.
– Poliittisella areenalla naiset ovat päässeet varsinkin tällä hallituskaudella esille, mutta jos ajatellaan suuryritysten johtoa, siellä on selkeästi miesvalta.
Tasa-arvon edistämiseen tarvitaan monia eri tahoja. Asenteiden muuttaminen voi viedä aikaa.
– Tähän tarvitaan kaikkia, jotta tasa-arvo edistyy. Tietenkin poliittiset päättäjät lainsäädännön keinoin ja budjettivaltaa käyttämällä vaikuttavat tasa-arvon kehittymiseen. Työelämässä työmarkkinajärjestöillä on iso rooli.
Lue myös: Naisten on taisteltava muurin läpi päästäkseen teknologia-alalle – hälyttävä kannustuksen puute suuri ongelma
– Sukupuolirooleja ja stereotypioita voidaan purkaa. Se lähtee päiväkodista ja koulusta sekä opettajien ja kasvattamisen osaamisen kehittämisestä. Laajalla skaalalla tarvitaan toimenpiteitä.
Suomi tuudittautuu nykyiseen tasoonsa
Vertailun mukaan tasa-arvon kehittyminen Suomessa on hidastunut vuodesta 2010 lähtien. Kehitys on meillä hitaampaa kuin EU-maissa keskimäärin.
Maarianvaara näkee hitaalle kehitykselle selvän syyn: Suomessa mielellään ajatellaan, että tasa-arvo on jo saavutettu.
– Näin on kyselytutkimuksissa asenne ilmaistu Suomessa. Olemme vain 75 pisteessä sadasta. Tällainen tietynlainen itsetyytyväisyys tekee sen, ettei ole paineita lainsäädäntöuudistuksiin, joiden kautta tasa-arvoa voitaisiin joutuisammin edistää.
Lue myös: "Eniten sitä sai, kun oli vielä alaikäinen" – katuhäirinnän uhri ja asiantuntija kertovat, miten ikiaikaiselle ilmiölle pistetään stoppi
Vuosikymmenten mittaan naisten koulutustaso on noussut Suomessa pitkään.
– Se ei yllätä, mutta toisaalta poikien ja miesten kouluttautuminen huolestuttaa. Poliittisella saralla on tapahtunut suurimmat positiiviset muutokset Suomessa viime vuosien aikana. Tähän ei toki tule tuudittautua, vaan täytyy pitää huolta, että sukupuolten tasa-arvosta pidetään jatkossakin huolta.