Uuden tutkimuksen mukaan teknologia-alalla opiskelevat naiset kokevat alan vaikeaksi päästä sisään ja sen suosivan miehiä. Kaksi diplomi-insinööriä, Accenture Suomen henkilöstöjohtaja Marja Hyvärilä ja oman teknologiayrityksen omistava yrittäjä Pauliina Meskanen, keskustelivat aiheesta MTV:n Uutisaamussa maanantaina.
Accenturen henkilöstöjohtajan Marja Hyvärilän mukaan hälyttävimpänä seikkana tutkimuksesta nousee esille, että 35 prosenttia naisista ei ole saanut minkäänlaista kannustusta lähteä alalle. Jos kannustusta on saanut, niin se on tullut välittömästä lähipiiristä.
– Yleensä kannustus on tullut perheeltä.
Hyvärilän mukaan Suomessa on yhä paljon tehtävää opintopolun alkuvaiheesta ala-asteelta lähtien, matemaattisluonnontieteellisten ja teknologia-aineiden tarjoamisesta opintojen ohjaamiseen.
Puutteet koulutiellä eivät ohjaa riittävällä laajuudella naisia mukaan.
– Me emme saa laajaa rintamaa naisia teknologia-alalle, vaan me saamme ne soturit.
Hyvärilä kertoo, että esimerkiksi Accenturella on tavoitteena saada sukupuolijakauma tasa-arvoiseksi vuoteen 2025 mennessä.
– Se on todella kovaa työtä, nyt liikutaan 40 prosentissa.
Myös teknologia-alalla tarvitaan luovuutta
Ilmastoteknologiaan keskittyvän yrityksen omistava Pauliina Meskanen on ollut onnekas, sillä hänen vanhempansa ovat aina kannustaneet häntä teknologia-alalle jo peruskoulusta lähtien. Lisäksi hänen siskonsa on myös diplomi-insinööri, joka on lukenut teknistä fysiikkaa.
– Minulla se on tullut vahvasti sieltä kodin puolelta, että tekniikka ja teknologia on mahtavaa, ja sitä ei ole ikinä kyseenalaistettu, ettei naisena voisi hakeutua alalle.
Hyvärilän mukaan on tärkeää tuoda esiin teknologian laajat mahdollisuudet ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet.
– Opiskelijoilla on teknologiasta aivan liian kapea kuva, että se on ainoastaan koodaamista.
Meskasen mukaan teknologia-alakin voi olla luovaa työtä, varsinkin eksistentiaalisten kriisien ratkaisuissa.
– Meillä on ilmastokriisi ja biodiversiteettikriisi, ja näihin me tarvitsisimme nimenomaan niitä luovia ratkaisuja. Siitä on paljon näyttöä tutkimuksissa, että luovimmat ratkaisut ja paras päätöksenteko syntyy diverseissä [monimuotoisissa] tiimeissä.
Koulun puolelta Meskanen ei koe saaneensa tukea tai kannustusta.
– Jo peruskouluaikana pitäisi tulla se kannustus.
Monimuotoiset tiimit tehokkaita
Hyvärilän mukaan teknologia-alalla, jos jossain, on resursseja varmistaa se, että tasa-arvo toteutuu alalla. Kun tiedetään monimuotoisten työyhteisöjen tuottavan parhaat tulokset, olisi jokaisen liiketoimintajohtajan syytä tätä edistää.
Kuitenkin tutkimuksen mukaan 75 prosenttia naisista kokee, että teknologia-ala suosii jossain määrin miehiä, miehet voivat edetä helpommin tekniikan johtotehtäviin ja saada paremman palkan samasta työstä.
– Voin hyvin samaistua tähän 75 prosenttiin. Teknologia-ala on hyvin miesvaltainen, eikä ala muutu ennen kuin alalle saadaan lisää naisia, Meskanen sanoo.
Naiset omilla vahvuuksillaan töihin
Meskanen kertoo oppineensa vuosien varrella tiedostamattaan käyttäytymistapoja, joilla saa oman asiansa läpi miesvaltaisella alalla.
– Miten otat enemmän tilaa, tai miten puhut välillä päälle tai olet välillä aggressiivisempi tai määrätietoinen – nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat siihen kuinka vakavasti sinut otetaan.
Aggressiivisuus koetaan usein miehisenä ominaisuutena. Accenture Suomen Hyvärilän mukaan alalle olisi etua saada naiset naisina töihin ja nimenomaan niillä vahvuuksilla mitä naisilla usein on.
– Sitä kautta miehet lähtevät oppimaan ja muuttamaa käytösmallejaan, Hyvärilä sanoo.
– Ei kaikkien naisten tarvitse muuttua tilaa ottaviksi miehiksi.