Professori varoittaa koulurajojen siirtelystä: "Lapset eivät ratkaise segregaatiota"

Keskustelussa on Vaattovaaran mukaan syytä muistaa myös se, että valintoja tehdään monista syistä. Esiin on noussut termi "koulushoppailu".

– Ja samalla kun siinä varmasti on negatiivisia piirteitä, niin on hyvä muistaa, että esimerkiksi Töölössä ja hyväosaisilla alueilla noin puolet lapsista ei käy lähikoulua. Eli me puhutaan myöskin ihan luonnollisesta ihmisten valinnasta.

– Samalla meillä ei ole oikeasti mitään näyttöä siitä, että kuljettamalla toisesta koulusta lapsia toiseen kouluun me onnistuttaisiin vaikuttamaan näiden tukea tarvitsevien lasten oppimistuloksiin.

Lue lisää: "Pitäisi mennä tien yli kolme kertaa" – helsinkiläisäiti vastustaa koulupiirimuutosta

Vaattovaara kertoo olevansa huolissaan siitä, miten koulupiirien siirtely voi vaikuttaa alueisiin, joilla on hänen mukaansa huonompi maine ja enemmän haasteita.

– Nyt me lisätään näiden alueiden, joilla on huonompi maine ja enemmän haasteita, ikään kuin mainetta sellaisella riskillä, että jos muutat sinne, sinun lapsiasi saatetaan ruveta kyyditsemään toisiin kouluihin. Niin olen huolissani koko itäisen Helsingin tulevasta kehityksestä.

Asiantuntijan mukaan eriytymistä on suurissa kaupungeissa dokumentoitu 30 vuoden ajan, ja alueiden väliset erot ovat kasvaneet.

Lisäksi Vaattovaara viittaa tuoreisiin tutkimuksiin, joissa heikompiosaisissa lähiöissä on haastateltu 8 000 asukasta 40 kieliryhmästä. Hänen mukaansa asukkaat luottavat lähiöihin, mutta kokevat häiriöistä, levottomuudesta ja turvattomuudesta koituvia ongelmia.

"Kyse pitkäaikaisesta ja laajasta yhteiskunnallisesta ongelmasta"

Koulurajojen siirtelyä eriytymisen ratkaisemiseksi voisi pitää jopa niin sanotusti maalitolppien siirtelynä.

– Edelleen, se, mikä minua tässä huolestuttaa, on se, että me olemme kehityksessä ja keskustelussa päätetty ruveta yhteiskuntana käyttämään lapsia näiden vuosikymmenten ajan tiedossa ja nähtävillä olleiden yhteiskunnallisten alueellisen eriytymisen ongelmien ratkaisemiseen, kaupunkimaantieteen professori toteaa.

Mari Vaattovaaran mukaan ratkaisuja tulisi etsiä kaupunkisuunnittelusta ja asuntokannasta. Hän nostaa esiin myös rakentamiseen liittyvän kysymyksen.

– Ei yhtään tunnisteta esimerkiksi sitä tosiasiaa, että neljä prosenttia ihmisistä haluaa asua keskustan ulkopuolella kerrostaloissa.

Lue myös: Helsingin koulupäätös kuohuttaa – sisäministeri vaatii perumaan: "Päätöntä touhua"

Vaattovaaran mukaan ratkaisuja pitäisi hakea lisäämällä resursseja ja puuttumalla paikallisiin ongelmiin.

– Kysymys on pitkäaikaisesta laajasta yhteiskunnallisesta ja kaupunkikehityksen sisäisestä ongelmasta, jota ei toden totta lapset pysty ratkomaan kouluissa.