Tanskalaissuunnittelija suhtautuu rakennuksiin tunteella: "Helsingissä en tule yhtä pahalle päälle kuin Oslossa"
Jätkäsaaresta kaavaillaan 20 000 asukkaan kaupunginosaa. Kuvat: Aitman Hussein
Julkaistu 02.05.2018 10:44
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: SUOMEN ASUNTOMESSUT
Tanskalainen kaupunkiasumisen asiantuntija Christian Pagh on muuttanut hiljattain Norjaan. – Oslossa on niin hemmetin rumia alueita, että tulen todella pahalle päälle ne nähdessäni. Pagh vieraili hiljattain myös Helsingissä, jossa sekä vanhat että uudet rakennukset pitivät hänet hyvällä tuulella.
Tanskalainen kaupunkisuunnittelun ajatushautomo Urgent Agencyn kulttuurijohtaja Christian Pagh on vieraillut kevään aikana Helsingissä kaksi kertaa.
– Pidän paljon Helsingin vanhoista rakennuksista. Yövyn hotelli Tornissa, jossa näkee ja aistii, että siellä on historiaa. Ylipäätään pidän paikoista, joissa voin kuvitella ihmisten olleen jo ennen minun aikaani, silloin en tunne oloani yksinäiseksi.
Veimme Paghin vierailulle myös yhteen Helsingin uusimmista kaupunginosista – Jätkäsaareen, jonne on nousemassa 20 000 asukkaan urbaani kaupunginosa. Alue on vielä monin paikoin keskeneräinen, ja siellä täällä näkee kaivinkoneita ja nostureita sekä rakentamassa uusia taloja että muokkaamassa maisemaa puistomaisemmaksi. Kävelyretkellä Jätkäsaaressa Pagh innostuu moneen otteeseen.
– Hei, tässä on todella cool talo....katso nyt miten hieno nurkkaus, entä tuo parveke....no, tuo rakennus ei tee vaikutusta, mutta mennään eteenpäin, Pagh juttelee ääneen vaikutelmiaan.
Tiilitalo sai Paghin innostumaan.
Hän on innostunut muun muassa asuintalosta, joka on rakennettu tiilistä.
– Tässä on juuri oiva esimerkki siitä, kuinka vanha materiaali on käytetty uudessa niin, että se huokuu sekä perinteitä että uutta. Myös se, miten tiilet on aseteltu välillä vaaka- ja välillä pystysuoraan tuo hauskaa vaihtelua.
Elämisen polut -tapahtuma Jätkäsaaressa syksyllä 2018:
– Maksuton tapahtuma Jätkäsaaressa.
– Alueella tapahtumatori sekä modernia kaupunkiasumista esitteleviä tapahtumapolkuja.
– Järjestäjinä Suomen Asuntomessut ja Helsingin kaupunki.
Pagh sanoo suuttuvansa eniten sellaisista rakennuksista, joissa ei ole mietitty rakennuksen ja ympäristön suhdetta lainkaan.
– 60- ja 70-luvuilla rakennettiin tuhansia samanlaisia asuntoja ja taloja vieri viereen. Oslossa tulen erityisen vihaiseksi, kun katselen yhtä 90-luvulla rakennettua aluetta. Se on kauniilla paikalla joen rannalla, mutta rakennukset ovat rumia taloja, joiden pihalla on vielä rumempia puskia. Alue on täynnä merkityksettömiä talojen kulmia, jotka eivät kutsu ketään luokseen. Aion todellakin kirjoittaa tyypeille, jotka rakensivat sen alueen ja kertoa miten huonoa työtä he ovat tehneet, Pagh puuskahtaa.
Hänen mukaansa hyvässä rakentamisessa pitäisi aina miettiä mitä kyseinen rakennus antaa koko yhteisölle.
– Rakennuksen pitää antaa jotakin itsestään. Kun katson ympärilleni Jätkäsaaressa, näen että täällä on mietitty talojen yksityiskohtia ja sitä miten ne sulautuvat ympäristöön. Katso esimerkiksi tuota taloa, miten kiva ravintola alakerrassa on – rakennus tarjoaa jotakin ympäröivälle yhteisöllekin.
Paghin mukaan kaupunkirakentaminen on moniulotteinen asia, jossa pitää ottaa haltuun monta osa-aluetta. Hän kiittelee Jätkäsaarta muun muassa siitä, että alueelle rakennetaan sikin sokin vuokra- ja omistusasuntoja.
– Asumisen politiikan pitäisi tukea monimuotoisuutta ja antaa kaikille mahdollisuuksia hyvään asumiseen tulotasosta riippumatta. Arkkitehtuurin pitää miellyttää silmää ja lisäksi alueen pitää olla toimiva, esimerkiksi niin että pyörällä pääsee helposti liikkumaan.
– Näyttäisi siltä, että Helsinki on onnistunut Jätkäsaaressa näissä kaikissa asioissa. Enkä minä todellakaan aina suhtaudu asioihin näin positiivisesti, Pagh lisää.
Hän uskoo kaupunkialueiden ominaispiirteiden vaikuttavan ihmisten mielialaan.
– No ainakin minun mielialaani ne vaikuttavat, hän nauraa.
Päiväkodin seinä Jätkäsaaressa. – Pidän tästä sadunomaisesta seinästä – siinä on taikaa, ihastelee Pagh.
– En ole pystynyt todistamaan tätä tieteellisesti, mutta vahva mutu-tuntumani on, että ihmisten mieliala on korkeampi, mitä hauskemmalla alueella he asuvat. Siitä on tutkimuksiakin, että tylsä kadunpätkä tuntuu ihmisistä paljon pidemmältä kuin sellainen, jossa on vaikkapa kivoja kauppoja ja kahviloita.
Jätkäsaaressa Pagh iloitsee rakennusten keskinäisestä erilaisuudesta.
– Pidän siitä miten täällä on sekoitettu eri materiaaleja ja muotoja – talot eivät ole yksitoikkoisia. Lisäksi täällä on kulmia ja kujia, jotka luovat yllätyksen tuntua, kun ei voi aina suoraan nähdä mitä seuraavaksi on luvassa. Tulee seikkailun tuntua.
Tanskalaisen ajatushautomo Space10 – Future Living Lab'in johtaja Carla Cammilla Hjort vieraili Jätkäsaaressa viime vuoden lopulla:
