Taloustieteen tähti laukoo kipeät faktat, miksi Ruotsin talous on valovuosia edellä Suomea

Tässä riittää päättäjille pohtimista.

Yritysten tähtäin pitää olla suoraan globaaleilla markkinoilla

Nordström on toiminut apulaisprofessorina Tukholman kauppakorkeakoulussa ja konsultoinut satoja yrityksiä. Suomessa hän vierailee säännöllisesti sukujuuriensa vuoksi sekä puhujana erilaisissa yritystilaisuuksissa.

Helsinkiin hän saapui tällä kertaa puhumaan MTV:n yrityksille suunnattuun Kasvupäivään.

Ruotsi ja Suomi on siinä mielessä samanlaisia maita, että molempien talous on heilahdellut kansainvälisen markkinan mukana. Ruotsi on kuitenkin toipunut kerta toisensa jälkeen Suomea paremmin.

Maassa on myös Ikean kaltaisia, jo asemansa betoniin valaneita jättiläisiä, ja Spotfiyn kaltaisia uusia markkinavoittajia. Mitä Ruotsissa tehdään paremmin?

Nordströmin mukaan juuri Ikea on hyvä esimerkki menestyksen rakentamisesta, joka ei tapahdu hetkessä. Yhtiö on yli 80 vuotta vanha.

– Voi hyvä tavaton, he ovat tehneet virheitä – he ovat kokeilleet erilaisia ratkaisuja ja malleja. Ja välillä on täytynyt perääntyä ja todeta, että tämä ei toiminut. Mitä tarkoitan on, että kansainvälisille markkinoille pääsy on yrityksen ja erehdyksen peliä, Nordström toteaa.

Tässä on yksi hänen teeseistään: maailmalle ei voi mennä etänä istumalla toimistolla Helsingissä.

– Useimmat näistä kokeiluista pitää tehdä paikan päällä, kohtaamalla loppukäyttäjä. Tai paikallinen veroviranomainen Ranskassa, joka ei ole kovin innokas tekemään yhteistyötä. Ruotsi on rakentanut tätä kokonaisuutta sadan vuoden ajan kansainvälisillä yhtiöillä.

Menestys ruokkii muita

Ruotsissa on niin monta menestyvää kuluttajayhtiötä, sillä yhden menestys on ruokkinut muita: Ikean menestyksen jälkeen syntyi vaatejätti H&M. Nordströmin mukaan tällaisia menestystarinoita ei polkaista pystyyn tyhjästä. Kyse on osaamisesta ja jatkumosta, joka syntyy vuosikymmenien aikana.

Mihin Suomen pitäisi panostaa?

Nordströmin mukaan Suomella on kaksi vahvaa keskittymää, joista voisi edelleen ammentaa: metsäteollisuus ja Nokian menestyksen ympärille kasvanut yritysten rypäs. Kolmas iso asia on tekoäly.

Ei kuitenkaan ole realistista, että näin pienessä maassa luotaisiin kokonaisia kielimalleja tai alan jättiläisiä. Oleellisempaa on ottaa mallia alan ylivoimaisesti johtovaltiosta eli Yhdysvalloista.

– Meidän pitää ymmärtää, että lapsiemme pitää mennä sinne opiskelemaan. Yhdysvalloissa pitää olla tytäryhtiöitä, sillä he ovat se veturi, jonka kyydissä pitää olla, Nordström toteaa.

Hän löytää vastaavan esimerkin Suomen taloushistoriasta. Nordströmin mukaan Nokialta oli virhe jäädä liian pitkäksi aikaa tilanteeseen, jossa globaalia toimintaa johdettiin Suomesta – siis kaukana tärkeimmiltä markkinoilta.

Lue myös: Vaasan energiakummisetä tylyttää tehotonta vihreää siirtymää: "Kukaan ei osaa, kaikki saa rahaa" – näillä keinoilla Suomi nousee

Ruotsalainen tiimiajattelu korostaa kykyä ottaa riskejä

Suomessa on tapana seurana huvittuneena tapaa, jolla ruotsalaisissa yrityksissä hoidetaan päätöksentekoa.

Diskuteeraus eli loputtomien palaverien pitäminen on tuttua monille pohjoismaisissa bisnesympyröissä liikkuville. Nordström nimeääkin yhden seikan, jossa suomalaiset ovat naapurimaataan edellä.

Toiminnan ja päätöksenteon tehokkuus on suomalaisten etu.

– Toimintaan suuntautunut kulttuuri on täällä Suomessa jotain, mitä hyvin syvästi ihailen. Kun aletaan tekemään, ne asiat myös saadaan aikaan tehokkaasti, Nordström sanoo.

Silti hän sanoo olevansa ruotsalaisen, keskusteluun perustuvan päätöksenteon kannattaja. Miksi?

Ruotsalaiset ovat kollektiivisuuden edustajia. Päätöksiä tehdään harvoin yksin, ja asioista keskustellaan niin kauan, kun niistä löytyy yksimielisyys.

– Se toki jatkuu loputtomiin, mutta myös sellaiset ihmiset, jotka ovat vastaan, pääsevät sanomaan sanottavansa. Päätöksenteon prosessissa on pohjimmiltaan kyse riskin jakamisesta tiimin kesken. En näe samaa täällä Suomessa ollenkaan, Nordström sanoo.

Näin hän perustelee näkemystään.

– Siitä yksinkertaisesta syystä, että viisi ihmistä voivat olla yhdessä täydellisiä, mutta yksi ei voi olla. Viisi ihmistä voi olla maailmanluokkaa, jos tuodaan osaaminen yhteen. On harvinaista, että löytää yhden täydellisen ihmisen, oli sitten kyse lääketieteestä tai päätöksenteosta. Olen tavallaan jäävi puhumaan, mutta uskon tähän oikeasti.

Suomi oli pitkään Ruotsin kilpailija monella alalla, nyt Pohjoismaissa pärjäävät lähinnä suomalaislähtöiset finanssi- ja vakuutusyhtiöt, kuten If ja Nordea.

Miksi talouden ympäristö on ollut Ruotsissa tuottavampi? Nordström löytää yhden syyn politiikasta.

Hän kehottaa Suomea ottamaan mallia tavasta, jolla yritysten kilpailukyvystä on pidetty huolta hallituspohjasta riippumatta.

– Ruotsi on pystynyt yhdistämään vuosien aikana vahvan valtion hyvin vahvan yksityisten yritysten kentän kanssa. Tästä yhdistelmästä on kyetty pitämään kiinni jopa kaikkien niiden vuosien aikana, kun sosialidemokraatit ovat olleet vallassa, Nordström sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsi on ollut roolimalli tavassa, jolla yrityskentän on annettu toimia vapaasti, mahdollisimman vähäisellä sääntelyllä. 

Näin Nordström neuvoo suomalaisia päättäjiä.

– Pitäkää yritykset terveinä, dynaamisina  ja kilpailukykyisinä. Ja jos teette näin, niin silloin on jotain verotettavaa, jolla pitää hyvinvointivaltio pyörimässä, Nordström sanoo.