Suomalaisarkkitehti suunnittelee jo uutta Ukrainaa: "Ei siellä kukaan odota, että sota loppuisi"

– Kyllä sillä merkittävä rooli on, ihan voisi sanoa leijonaosa, että kaupunkien koko infrastruktuuri joudutaan päivittämään uusiksi. Ei pelkästään jälleenrakentaminen, koska se viittaisi siihen, että rakennetaan takaisin stalinismiin, vaan koko rakennuskannan päivittäminen. Enkä usko, että se 500 miljardia [dollaria] riittää.

Lue myös: Ukraina syyttää Venäjän tehtailevan rikoksia, joiden mittakaava on pyörryttävä

Harkova – älykäs kaupunki rintaman vieressä

Harkovan kaupunki on erityisasemassa, sillä se sijaitsee vain noin 40 kilometrin päässä etulinjasta. Kaupunki on kuitenkin Ukrainan yliopistokeskus ja älyllinen sydän.

Casagrande suunnittelee yhdessä Harkovan yliopiston kanssa hankkeita, joilla 1650-luvulla perustettu kaupunki jälleenrakennetaan kenties entistäkin ehommaksi.

– Se on hirveän älykäs kaupunki. Siellä on kehittynyt suuria arkkitehtonisia suuntauksia, kuten konstruktivismi. Nyt jälleenrakennuksen pitää tuottaa jonkinlainen kolmannen sukupolven kaupunki: vähähiilinen, ekologisesti järkevä, ihmisläheinen ja kaikilla tavoin vastakohta venäläiselle tai neuvostoarkkitehtuurille.

"Harkovan resilienssi on poikkeuksellinen"

– Kaupungissa on laaja metroverkosto, ja lapset voidaan viedä metroasemille kouluun. Aikuiset voivat pyörittää kaupunkia tietäen, että lapset ovat turvassa. Mutta ympärillä, maaseudulla, kaikki sosiaalisen infrastruktuurin rakennukset rakennetaan järjestelmällisesti maan alle – koulut, terveyskeskukset ja sairaalat. Ja vaikka joskus tulisi rauha, he varautuvat jo seuraavaan sotaan.

Casagranden mukaan satojen lapsien koulut maan päällä ovat aivan liian helppoja kohteita pommitettaviksi, joten muun muassa koulunkäynti on vietävä maan alle.

– Ne ovat pieniä maanalaisia yhteisöjä, joista pyritään tekemään psykologisesti mahdollisimman rauhoittavia ja kuntouttavia, täysin esteettömiä. Siellä on terveyskeskukset, psykologin vastaanotot, rauhoittumishuoneet ja omat vesijärjestelmät. Seuraavaksi ne päivitetään ydiniskua varten, arkkitehti luettelee.

Skin-to-skin -arkkitehtuuria

Sodan varjoissa ovat noussut esiin myös yhteiskunnan aiemmin piilossa olleet ryhmät, kuten kehitysvammaiset ja orpolapset.

Casagrande kertoo, että neuvostoaikojen perua oli ”iljettävä” ajatus hylätä nämä ihmiset. 

Rakennusten suunnittelussa korostuu inhimillinen tulokulma, joka on saanut inspiraationsa alun perin lapsen ja vanhemman ihokontaktista, josta tiedetään olevan vastasyntyneelle ja pienelle vauvalle erittäin paljon hyötyä.

–  Nyt Ukraina on ottanut itseään niskasta kiinni ja kohtelee heitä ihmisarvoisesti. Me suunnittelemme panttivankilapsille ja kehitysvammaisille orpolapsille sijaiskotikyliä. Kutsun sitä skin-to-skin-arkkitehtuuriksi. Rakennuksella pitää olla iho, joka huokuu empatiaa ja suojelee, Casagrande kuvailee.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

10:15Katso koko keskustelu: Näin Suomi on varautunut Ukrainan jälleenrakentamiseen.

Suomalaisilla olisi paljon annettavaa

Casagrande korostaa, että Suomella olisi merkittävää osaamista Ukrainan tarpeisiin. Esimerkkinä hän mainitsee, että Suomessa on maailman parasta osaamista elementtitehtaissa ja teollisuusalan parhaat linjastot sijaitsevat Suomesta.

– Myös puurakentamisessa on paljon annettavaa, samoin vihreän betonin kehittämisessä. Suomessa sitä ei vaadita samalla tavalla, mutta Ukrainassa volyymit ovat valtavia, Casagrande kertoo.

Casagranden arvion mukaan suomalaistoimijoita on Ukrainassa kuitenkin toistaiseksi vain kourallinen, jotka kyllä tekevät paikan päällä erittäin hyvää ja merkityksellistä työtä.

– Pääosin Suomea vaivaa kummallinen lässytys. Kuvitellaan, että oltaisiin tekemässä paljonkin, mutta oikeasti ei tehdä mitään. Ja usein sanotaan, että jälleenrakennus alkaa vasta sodan jälkeen. Se on erikoinen tekosyy olla tekemättä.

Lue myös: Ukrainan ympäristöministeri MTV:lle: Suomi ottamassa vetovastuuta sodan ympäristötuhojen korjaamisessa osana rauhansuunnitelmaa

Casagranden mukaan Suomi voisi löytää jälleenrakennuksesta roolin, jos uskaltaisi tarttua siihen.

– Kannattaa aloittaa asioista, joilla on oikeasti tarve. Esimerkiksi maanalaisten koulujen rakentaminen olisi Suomelle luonteva tehtävä. Niistä huokuu turvaa koko yhteiskuntaan.

Syntyipä jonkinlainen yhteisymmärrys seuraavista askelista Ukrainan tulevaisuuteen liittyen maailmanjohtajien pitkissä neuvottelupöydissä milloin tahansa, ukrainalainen rakentaa jo uuden koulun, kun tuhotun raunioita vielä siivotaan.

Casagranden mukaan sota on yhdistänyt ukrainalaisia enemmän kuin mikään aiemmin.

– Ukraina ei ole koskaan ollut niin yhtenäinen kuin nyt. Siinä Putin teki virheen.