Vaikka sota Ukrainassa jatkuu, katse on myös tulevaisuudessa ja jälleenrakentamisessa.
Ukrainassa ei odoteta sodan päättymistä, kun puhutaan jälleenrakentamisesta. Talot rakennetaan uudelleen heti, vaikka samalla alueella voi vielä samana päivänä räjähtää uusi tuhoisa pommi. Näin kuvailee tilannetta arkkitehti ja arkkitehtuurin professori Marco Casagrande, joka käy Itä-Ukrainassa säännöllisesti työskentelemässä jälleenrakennuksen parissa.
Kaksi merkittävää maailmanjohtajien kokousta antavat syyn ainakin jonkinlaiseen optimismiin sen suhteen, että Ukrainassa ollaan ehkä lähempänä tulitaukoa tai jopa rauhaa.
Vaikka sota Ukrainassa jatkuu, katse on myös tulevaisuudessa ja jälleenrakentamisessa.
Suomalaisetkin haluavat osallistua talkoisiin ja joitakin toimijoita on jo Ukrainassa.
Yksi sellainen on Marco Casagrande, joka toimii arkkitehtuurin professorina parissakin ukrainalaisessa yliopistossa. Lisäksi Casagrande suunnittelee myös arkkitehtitoimistonsa kautta uutta Ukrainaa, kun tärkeiden tuhoutuneiden rakennusten tilalle tarvitaan kestävämpiä, ekologisempia ja inhimillisempiä ratkaisuja – mieluiten heti, ei myöhemmin.
– Se on tärkeää ymmärtää, että jälleenrakennus on jatkuvaa ja reaaliaikaista. Ei siellä kukaan odota, että sota loppuisi. Jos talo tulee alas tonttiin, se rakennetaan heti uudelleen. Tai sitten porukka siirretään ja majoitetaan muualle. Se on jatkuvaa, Casagrande kuvailee Ukrainan nykytilaa Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Casagrande on viimeksi ollut Harkovassa huhtikuussa. Hän pyrkii matkustamaan Ukrainaan kolmen, neljän kuukauden välein ja viipyy siellä pari viikkoa kerrallaan.
– Siellä ihmiset asuvat normaalia elämää, ja pommeja tulee päivittäin.
Valtava mittakaava
Ukrainan jälleenrakentamisen kokonaisuutta kuvaillaan maailman suurimmaksi hankkeeksi.
Maailmanpankin arvion mukaan Ukrainan jälleenrakennukseen tarvitaan vähintään 425 miljardia euroa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Casagrande pitää arviota liian pienenä, mutta kokee kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtonisten suunnitelmien merkityksen suurena.
– Kyllä sillä merkittävä rooli on, ihan voisi sanoa leijonaosa, että kaupunkien koko infrastruktuuri joudutaan päivittämään uusiksi. Ei pelkästään jälleenrakentaminen, koska se viittaisi siihen, että rakennetaan takaisin stalinismiin, vaan koko rakennuskannan päivittäminen. Enkä usko, että se 500 miljardia [dollaria] riittää.
Lue myös: Ukraina syyttää Venäjän tehtailevan rikoksia, joiden mittakaava on pyörryttävä
Harkova – älykäs kaupunki rintaman vieressä
Harkovan kaupunki on erityisasemassa, sillä se sijaitsee vain noin 40 kilometrin päässä etulinjasta. Kaupunki on kuitenkin Ukrainan yliopistokeskus ja älyllinen sydän.
Casagrande suunnittelee yhdessä Harkovan yliopiston kanssa hankkeita, joilla 1650-luvulla perustettu kaupunki jälleenrakennetaan kenties entistäkin ehommaksi.
– Se on hirveän älykäs kaupunki. Siellä on kehittynyt suuria arkkitehtonisia suuntauksia, kuten konstruktivismi. Nyt jälleenrakennuksen pitää tuottaa jonkinlainen kolmannen sukupolven kaupunki: vähähiilinen, ekologisesti järkevä, ihmisläheinen ja kaikilla tavoin vastakohta venäläiselle tai neuvostoarkkitehtuurille.
"Harkovan resilienssi on poikkeuksellinen"
– Kaupungissa on laaja metroverkosto, ja lapset voidaan viedä metroasemille kouluun. Aikuiset voivat pyörittää kaupunkia tietäen, että lapset ovat turvassa. Mutta ympärillä, maaseudulla, kaikki sosiaalisen infrastruktuurin rakennukset rakennetaan järjestelmällisesti maan alle – koulut, terveyskeskukset ja sairaalat. Ja vaikka joskus tulisi rauha, he varautuvat jo seuraavaan sotaan.
Casagranden mukaan satojen lapsien koulut maan päällä ovat aivan liian helppoja kohteita pommitettaviksi, joten muun muassa koulunkäynti on vietävä maan alle.
– Ne ovat pieniä maanalaisia yhteisöjä, joista pyritään tekemään psykologisesti mahdollisimman rauhoittavia ja kuntouttavia, täysin esteettömiä. Siellä on terveyskeskukset, psykologin vastaanotot, rauhoittumishuoneet ja omat vesijärjestelmät. Seuraavaksi ne päivitetään ydiniskua varten, arkkitehti luettelee.
Skin-to-skin -arkkitehtuuria
Sodan varjoissa ovat noussut esiin myös yhteiskunnan aiemmin piilossa olleet ryhmät, kuten kehitysvammaiset ja orpolapset.
Casagrande kertoo, että neuvostoaikojen perua oli ”iljettävä” ajatus hylätä nämä ihmiset.
Rakennusten suunnittelussa korostuu inhimillinen tulokulma, joka on saanut inspiraationsa alun perin lapsen ja vanhemman ihokontaktista, josta tiedetään olevan vastasyntyneelle ja pienelle vauvalle erittäin paljon hyötyä.
– Nyt Ukraina on ottanut itseään niskasta kiinni ja kohtelee heitä ihmisarvoisesti. Me suunnittelemme panttivankilapsille ja kehitysvammaisille orpolapsille sijaiskotikyliä. Kutsun sitä skin-to-skin-arkkitehtuuriksi. Rakennuksella pitää olla iho, joka huokuu empatiaa ja suojelee, Casagrande kuvailee.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
10:15
Suomalaisilla olisi paljon annettavaa
Casagrande korostaa, että Suomella olisi merkittävää osaamista Ukrainan tarpeisiin. Esimerkkinä hän mainitsee, että Suomessa on maailman parasta osaamista elementtitehtaissa ja teollisuusalan parhaat linjastot sijaitsevat Suomesta.
– Myös puurakentamisessa on paljon annettavaa, samoin vihreän betonin kehittämisessä. Suomessa sitä ei vaadita samalla tavalla, mutta Ukrainassa volyymit ovat valtavia, Casagrande kertoo.
Casagranden arvion mukaan suomalaistoimijoita on Ukrainassa kuitenkin toistaiseksi vain kourallinen, jotka kyllä tekevät paikan päällä erittäin hyvää ja merkityksellistä työtä.
– Pääosin Suomea vaivaa kummallinen lässytys. Kuvitellaan, että oltaisiin tekemässä paljonkin, mutta oikeasti ei tehdä mitään. Ja usein sanotaan, että jälleenrakennus alkaa vasta sodan jälkeen. Se on erikoinen tekosyy olla tekemättä.
Lue myös: Ukrainan ympäristöministeri MTV:lle: Suomi ottamassa vetovastuuta sodan ympäristötuhojen korjaamisessa osana rauhansuunnitelmaa
Casagranden mukaan Suomi voisi löytää jälleenrakennuksesta roolin, jos uskaltaisi tarttua siihen.
– Kannattaa aloittaa asioista, joilla on oikeasti tarve. Esimerkiksi maanalaisten koulujen rakentaminen olisi Suomelle luonteva tehtävä. Niistä huokuu turvaa koko yhteiskuntaan.
Syntyipä jonkinlainen yhteisymmärrys seuraavista askelista Ukrainan tulevaisuuteen liittyen maailmanjohtajien pitkissä neuvottelupöydissä milloin tahansa, ukrainalainen rakentaa jo uuden koulun, kun tuhotun raunioita vielä siivotaan.
Casagranden mukaan sota on yhdistänyt ukrainalaisia enemmän kuin mikään aiemmin.
– Ukraina ei ole koskaan ollut niin yhtenäinen kuin nyt. Siinä Putin teki virheen.