Mainos

Tanska pystyttää pian Eiffelin tornin kokoisia tuulivoimaloita – vihreän energian supervalta aikoo päästöttömäksi valtioksi ennätysvauhdilla

Tanska on tuulivoiman kärkimaa, joka uuden sosiaalidemokraattihallituksensa johdolla pyrkii vauhdilla eroon kaikista fossiilisista polttoaineista. Tanskan ja maailman suurin tuulivoimavalmistaja Vestas toi markkinoille viime vuonna ensimmäisen 10 megawatin tuuliturbiinin.

Suurimmat uusista tuulivoimaloista ovat Ranskan Eiffel-tornin kokoisia, kertoo tanskalaisen State of Green -järjestön toiminnanjohtaja Finn Mortensen STT:lle Kööpenhaminassa.

– Jyllannissa on testauslaitoksia, joissa alamme testata 10 megawatin turbiineja. Parin vuoden päästä ne ovat Eiffelin tornin suuruisia. Puhumme siis todella valtavista laitteista.

Tanskan tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Valtion virallisena tavoitteena on päästä kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä, mutta jo kauan ennen tuota määräaikaa pyritään kunnianhimoisiin tavoitteisiin.

Kesällä valtaan nousseen pääministeri Mette Frederiksenin sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus on ottanut tavoitteeksi 70 prosentin leikkaukset hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2030 mennessä. Mittatikkuna ovat 1990-luvun päästötasot.

– Emme oikeastaan tiedä, miten se voidaan saavuttaa. Tiedämme, miten päästä 60 prosenttiin, mutta viimeisestä kymmenestä prosentista emme tiedä, millaisia ratkaisuja tarvitaan, tanskalaista energiaosaamista maailmalle markkinoivan State of Greenin Mortensen sanoo.

Tanskan hallituksessa tavoitetta on verrattu Yhdysvaltain 1960-luvun päätökseen lähettää ihminen Kuun kamaralle. Erityisen suurena haasteena on liikenteen ja maatalouden irrottaminen fossiilisista polttoaineista.

– Hallitukset ovat olleet haluttomia muuttamaan sähköautojen kannustinjärjestelmiä, koska valtio on hyvin riippuvainen fossiilisten polttoaineiden verotuksesta, Mortensen sanoo.

– Jos siirrymme kohti kevyemmin verotettuja sähköautoja, hallituksen tulot putoavat dramaattisesti. Se raha täytyy saada jostain muualta, hän jatkaa.

Tanska haluaa kieltää bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2030 mennessä, mitä nykyiset EU-säännöt eivät salli. Tanska ajaakin nyt muutosta sääntöihin 10 muun EU-maan kanssa.

70-luvun öljykriisit loivat perustan

Tanskan vihreän energian menestyksen juuret ulottuvat 70-luvun kahteen öljykriisiin, joista varsinkin ensimmäinen löi Tanskan kansantalouden polvilleen, kertoo Mortensen.

– Vuonna 1973 olimme täysin riippuvaisia maahantuodusta öljystä, pääosin Saudi-Arabiasta. Tanskan kansantalous pysähtyi kuin seinään. Työttömyys ja inflaatio lähtivät nousuun.

Kriisin seurauksena Tanska alkoi hivuttautua irti öljystä, hiilestä ja maakaasusta. Maa käytti sekä talouskannustinten porkkanaa vihreälle energialle että veronkiristysten keppiä fossiilisille polttoaineille. Toisin kuin monet muut maat, Tanska ei enää laskenut korotettuja verojaan, vaikka öljyn hinta lähti jälleen laskuun kriisin jälkeen.

– Olemme onnistuneet irrottamaan taloudellisen kasvun energiankulutuksesta. 1980-luvun jälkeen kansantaloutemme on lähes kaksinkertaistunut, mutta olemme samaan aikaan pitäneet energiankulutuksen tasaisena, Mortensen sanoo.

Samaan aikaan tuulivoiman teknologia on kehittynyt vauhdilla, ja uuden sukupolven tuulivoimalat jättävät vanhat turbiinit varjoonsa – kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti.

– Korvaamme myös vanhoja turbiineja suuremmilla ja tehokkaammilla. Joissain tapauksissa uusi turbiini voi tuottaa saman verran sähköä kuin 20–25 vanhanmallista, Mortensen sanoo.

Tuulivoima yhä kilpailukykyisempää

Tuulienergia nousi nykyiseen asemaansa valtion anteliaiden tukiaisten avulla, mutta nykyisillä markkinoilla tuulisähkö on jo niin kilpailukykyistä, että uusia tuulivoimaloita rakennetaan yhä pienemmällä tuella tai kokonaan ilman valtion vetoapua.

– Sähkön hinnat ovat nyt korkeampia ja tuuliturbiinin rakentaminen on parempaa liiketoimintaa. Nyt niitä pystyy rakentamaan ilman tukiaisia maissa, joissa tuulta on paljon, kuten Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, kertoo Tanskan tuulienergiayhtiöiden keskusjärjestö Wind Denmarkin vanhempi asiantuntija Stefan Nielsen.

Kiitos tästä kuuluu Nielsenin mukaan paitsi tuulivoimateknologian kehitykselle myös eurooppalaisen päästökaupan huippuunsa nousseille hinnoille, jotka ovat kasvattaneet fossiilisen energiantuotannon hintaa merkittävästi.

Noin joka toinen maailmassa pystytettävä tuulivoimala rakennetaan Kiinassa, mutta jäljellä olevasta puolikkaasta leijonanosan rakentavat tanskalaisyhtiöt. Näistä suurin on Vestas, joka on asennetun tuulivoiman mittarilla suurin yksittäinen valmistaja maailmassa.

Vestasia pidetään alan pioneerina, joka ensimmäisenä valmistajana maailmassa toi markkinoille 10 megawatin tuuliturbiinin viime vuonna. Vestasin rinnalla suuri voimatekijä on saksalaisomisteinen Siemens-Gamesa, joka syntyi tanskalais- ja espanjalaisyhtiön toiminnan fuusiosta Siemensin omistuksessa.

Pohjanmerelle suunnitellaan kolmen maan tuulivoimapuistoa

Vaikka merille nousevat tuulivoimaloiden puistot kasvavat nopeasti, tuulivoiman enemmistö on yhä maan kamaralla.

– Juuri nyt keskitymme maalle rakennettaviin tuulivoimaloihin, koska Yhdysvalloilla, Brasilialla ja Intialla on niin paljon hyviä kohteita maalla. Tällä hetkellä 80–85 prosenttia kaikesta tuulivoimasta on maalla, kertoo Vestasin viestintäjohtaja Kresten Örnbjerg.

Tuulienergian tulevaisuudessa siintää kolmas voimalatyyppi, joka voi tulevaisuudessa avata uusia ulapoita merenpäälliselle tuulivoimalle. Nykymallisia merellisiä tuulivoimaloita voidaan rakentaa vain verrattain matalaan veteen, sillä niiden perustat täytyy rakentaa merenpohjaan.

Eri valmistajat testaavat kuitenkin vaihtoehtoja sille, miten voitaisiin valmistaa luotettavia ja edullisia kelluvia tuulivoimaloita. Tällaiset turbiinit voisivat puskea energiaa Aasian ja Yhdysvaltain länsirannikon metropoleihin, joiden rannikot ovat paljon syvempiä kuin muualla.

– Kelluvia tuulivoimaloita rakennetaan, mutta ne ovat yhä kehitysasteella, ne eivät ole kilpailukykyisiä hinnaltaan. Tällä hetkellä maalle rakennettava tuulivoima on halvinta, matalaan veteen rakennettu toiseksi halvinta ja kelluva kalleinta, kertoo Wind Denmarkin Nielsen.

Alan tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu myös niin kutsuttu energiasaari, joka on vasta harkinnan alla. Kyseessä olisi Tanskan, Britannian ja Hollannin yhteinen Pohjanmerelle rakennettava tuulivoimapuisto, joka tuottaisi sähköä kolmen maan tarpeisiin.

Suurin osa suomalaisesta tuulivoimasta Tanskasta

Tanska tuottaa jo nykyisellään parhaina päivinään tuulivoimalla enemmän sähköä kuin voi kuluttaa, ja kuluvan vuoden ennätyspäivänä tuotanto oli jo lähes 1,5 kertaa kulutuksen verran.

Keskimäärin tuulivoima tuottaa jo yli 40 prosenttia Tanskan sähköstä. Muut Pohjoismaat eivät pääse lähellekään tällaisia lukuja. Suomessa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä hieman alle 700 tuulivoimalaa, joilla katettiin Suomen sähkönkulutuksesta vajaat 7 prosenttia.

Tanskan Vestas on aktiivinen myös Suomen markkinoilla. Viime vuoden lopulla Vestas oli valmistanut yli puolet Suomen kokonaiskapasiteetista.

– Suomi on mielenkiintoinen markkina. Se on sallinut meidän käyttää tuoreinta ja parasta teknologiaa, ja siellä on paljon tilaa ja ruokahalua, sanoo Vestasin Örnbjerg.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja