Yksi pääkaupungin tunnetuimmista ja rakastetuimmista maamerkeistä, Helsingin päärautatieasema, avattiin yleisölle 5. maaliskuuta 1919. Merkkipäiväänsä juhlistava asemarakennus on palvellut matkustajia jo sata vuotta.
Helsingin päärautatieasema täyttää 100 vuotta. Aseman käytävillä on astellut kuuluisuuksia ja todistettu historiaa, mutta se on ennen kaikkea toiminut ihmisten arjessa kohtaamisten, työnteon ja läpikulun paikkana.
Kyseessä on Suomen ylivoimaisesti vilkkain matkustamisen ja liikenteen solmukohta, jonka läpi kulkee päivittäin jopa 250 000 ihmistä.
Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema maamerkki Helsingin ytimessä on toiminut pääkaupungin ja rautatieliikenteen symbolina. Helsingin päärautatieasema on saanut myös tunnustusta yhtenä maailman hienoimmista rautatieasemista.
Uusi asemarakennus todisti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Suomen historian vaiheita. Murrosajat viivästyttivät aseman valmistumista ja käyttöönottoa. Asemarakennus vihittiin viimein käyttöön 5. maaliskuuta 1919.
Päärautatieaseman merkkipäivää juhlistetaan paikan päällä
Niin asemarakennus, kaupunkilaisten elämä keskustassa kuin aseman lähiympäristökin ovat vuosien saatossa muuttuneet.
Matkustajia ei enää ohjata lippuluokkansa mukaisiin odotussaleihin junan lähtöä odottamaan. Tavaraliikenne on antanut Töölönlahden edustalla tilaa Musiikkitalolle, Kansalaistorille ja keskustakirjasto Oodille. VR Groupin pääkonttorin vanhoihin toimitiloihin rakentuu parhaillaan hotelli.
Päärautatieaseman merkkipäivää juhlistetaan paikan päällä. Esille nostetaan aseman satavuotisen historian mieleenpainuvia tapahtumia, kellotorni ja keskushalli valaistaan, Kivimiehet saavat seppeleet ja ohikulkijoita ilahdutetaan musiikilla.
Juhlapäivänä sosiaalisessa mediassa järjestetään arvonta, jonka kautta sata onnekasta saa mahdollisuuden vierailla yleisöltä suljetuissa kiinnostavissa paikoissa, kuten kellotornissa ja Presidentin aulassa.