Tämän paperin julkisuudesta riideltiin 3,5 vuotta

Maahanmuuttovirasto torjui pyynnön ja lopulta asia saatiin selväksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa kesäkuussa 2013, kolme ja puoli vuotta myöhemmin.

KHO määräsi kansalaisuuspäätöksen julkiseksi, mutta salasi viisi ihmistä murhanneen Ibrahim Shkupollin turvapaikka- ja oleskelulupa-asiakirjat, koska niiden julkistaminen voisi mahdollisesti aiheuttaa vaaraa Shkupollin Suomessa oleville läheisille.

Maahanmuuttovirasto toimitti kansalaisuuspäätöksen MTV3:lle nyt elokuussa.

MTV3:n rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä käsittelee tapausta laajasti Elinkautinen-blogissaan. Blogissa julkistetusta asiakirjasta selviää Sellon ampujan laaja rikostausta, josta huolimatta miestä ei karkotettu Suomesta.

– Eihän tällaisessa ole mitään järkeä. Yhtä asiakirjariitaa puidaan edestakaisin eri oikeusasteissa 3,5 vuotta. Tosin ylioppilastutkintojen tulosten julkisuusriitaa veivattiin edestakaisin 5,5 vuotta, Sipilä toteaa.

"Pulmia julkisuuslaissa"

Sipilä kertoo myös terrorismista epäiltyjen somalialaisten taustoihin liittyvästä asiakirjariidasta, jota on puitu kaksi vuotta ennen kuin KHO palautti jutun lähtöruutuun.

– Oikeuslaitoksen verkkaisuus on ongelma, mutta pulmia on myös julkisuuslaissa, Sipilä sanoo.

– Julkisuuslaki säädettiin kiireellä 90-luvun lopussa ja se on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi. Laki antaa aivan liiaksi harkintavaltaa virkamiehille. Virastot sekä jopa yksittäiset virkamiehet tulkitsevat lakia eri tavalla. Suuri osa ei edes tunne lakia.

Salassapitolistassa on 32 eri kohtaa, joilla asiakirja voidaan määritellä salassa pidettäväksi. Ongelmia on aiheuttanut esimerkiksi vaikeasti määriteltävä yksityiselämän piiri.

– Salassapitolista pitäisi uudistaa ja selkeyttää. Nykyisellään tilanne on se, että jos joku virkamies haluaa salata asiakirjan, niin laista kyllä löytyy mihin tahansa tulkintaan vipua.

– Aikaisemmin Suomi on ollut vahva julkisuusperiaatteen maa, mutta pikkuhiljaa olemme matkaamassa kohti vuotokulttuuria. Viranomaiset käyttävät jatkuvasti enemmän valtaa kansalaisiin nähden. Salailu luo aina mahdollisuuden korruptiolle.

Sipilä arvioi, että salailukulttuuri lisää tietojen vuotamista tiedotusvälineille.

– Nyt ei puhuta niin sanotuista turvallisuussalaisuuksista, vaan erityisesti sellaisista viranomaisten omista mokista ja väärinkäytöksistä, joiden julkitulo koetaan viraston johdossa ikäväksi vaikkapa viranomaisen julkisuuskuvalle.

(MTV3)