Tämä liikennemerkki on keventänyt monia kukkaroita

Aluepysäköintikieltomerkki on aiheuttanut monelle autoilijalle harmaita hiuksia tai ainakin ikäviä tervehdyksiä pysäköintivalvojilta.

Aluepysäköintikieltomerkki, joka tunnetaan myös liikennemerkkinä 373, kieltää pysäköinnin päättymismerkkiin ulottuvalla alueella tien molemmin puolin.

Merkki on ollut käytössä jo vuodesta 1982 , mutta sen täydellinen merkitys on silti jäänyt vähän hämäräksi monelle autoilijalle.

Merkkiä 373 suositellaan käytettäväksi lähinnä seuraavissa tapauksissa:

• Umpikaduilla ja kääntöpaikoilla

• Suppean alueen katuverkossa, jonne on vain muutama sisääntulo- ja ulostulokohta

• Tori-, terminaali- tms. alueilla, jotka ovat kokonaan tai osittain tarkoitettu moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikenteelle, mutta joilla pysäköinti halutaan sallia vain osalla aluetta tai vain tietyille ajoneuvoryhmille 

Lähde: Kuntaliiton laatima "Liikennemerkkien käyttö kaduilla" -opas, joka on tarkoitettu kuntien liikenteen suunnittelijoille ja kuntien liikenteen ohjauslaitteiden asettajille.

Monelle on tullut yllätyksenä muun muassa se, että kielto ulottuu myös merkityltä kadulta lähteville sivukaduille.

Kiellon rajaama alue voi olla periaatteessa kuinka suuri vain. Mitään rajoitusta sille ei ole.

– Kun tullaan alueelle, niin kaikki sen merkin takana on pysäköintikiellossa, kunnes tulee vastaan merkki, jossa se kielto päättyy. Kiellon sisälle kuuluvan alueen koolla ei ole mitään rajoitusta, liikenneinsinööri Jouni Korhonen Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosastolta muistuttaa.

Toimistopäällikkö Leena Silfverberg Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta korostaa kuitenkin, että merkin sijoittelussa pitäisi käyttää tervettä järkeä.

– Kun puhutaan alueesta, niin sen pitäisi myös hahmottua autoilijalle alueena, jota tämä merkki koskee. Täytyy olla ymmärrettävät merkit, Silfverberg toteaa.

Merkki voi olla satojen metrien päässä

Periaatteessa aluepysäköintikielto voi myös jatkua vaikka kilometrikaupalla liikennemerkistä eteenpäin. 

– Kielto ei pääty seuraavaan risteykseen tai seuraavaan muuhun pysäköintiä osoittavaan merkkiin. Se voisi periaatteessa jatkua kilometrikaupalla, mutta ei lainsäätäjä sitä ole tarkoittanut, Korhonen arvioi.

Lainsäätäjän aivoituksista huolimatta aluepysäköintikieltomerkki on joskus asetettu jopa parin kilometrin päähän ja voikin perustellusti kysyä, onko merkin sijoittaminen näin tarkoituksenmukaista.

Silfverberg kuitenkin kiistää, että tavoitteena olisi autoilijan tahallinen harhauttaminen.

– Ei tässä suunnittelijoilla ja päätöksen tekijöillä ole ollut tarkoitus tehdä mitään sakkorysiä valmistella, Silfverberg puolustelee.

Sen verran epäselväksi aluepysäköintikieltomerkki on suurelle massalle jäänyt, että liikennesuunnitteluosastokin saa siitä palautetta tasaiseen tahtiin.

– Siitä tulee säännöllisesti napinaa tänne liikennesuunnitteluosastollekin. Epäilemättä vielä enemmän palautetta tulee pysäköinninvalvojille, Jouni Korhonen arvelee.

Lue myös:

    Uusimmat