Tämä äärimmäisen uhanalainen perhonen asuu laskettelurinteessä

- Harrastajan tekemä löytö oli merkittävä, sillä perhosta ei ollut tavattu Suomessa vuosikymmeniin. Laji tunnettiin vanhastaan Kuusamosta, mutta se katosi 1950-luvulla luontaisen elinympäristön vähennyttyä, sanoo intendentti Marko Mutanen Oulun yliopiston biologian laitoksesta.

Jäkkäräverkkokoi suosii avoimia niittymaita, joita ei enää tahdo löytyä Kuusamon alueelta. Se on siis löytänyt korvaavan elinympäristön Rukan laskettelurinteestä, jossa sen populaatio on runsas ja elinvoimainen.

- Ei kaikki ihmisen luoma ole vaaraksi eliöille. On paljon sellaisiakin perhoslajeja, jotka eivät selviä enää muualla kuin ihmisen rakentamissa elinympäristöissä, jatkaa Marko Mutanen.

Hän muistuttaa, että perinnemaisemaan kuuluvat kedotkin ovat syntyneet aikoinaan ihmisen toiminnan vuoksi eli maataloudesta.

Suuri osa perhosista talvehtii toukkavaiheessa, ja lauhana talvena hangen päältä voi löytää mönkimästä liian aikaisin heränneitä toukkia.

Nokkosperhosia on jo nähty

Ensimmäisiä kevään perhosia ovat nokkosperhoset, jotka heräilevät talvehtimissuojistaan jo hankien aikaan. Myös suruvaipan ja sitruunaperhosen voi nähdä jo silloin, kun lunta on vielä maassa. Yleensä perhoset lähtevät liikkeelle Etelä-Suomessa huhtikuussa ja Pohjois-Suomessa muutamaa viikkoa myöhemmin.

Suomessa elää tällä hetkellä enemmän perhosia kuin koskaan aiemmin. Perhoslajeja on tavattu 2 600, ja ilmaston lämmetessä varsinkin eteläiset ja merelliset perhoslajit ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Ne ovat myös levittäytyneet aiempaa pohjoisemmas.

Marko Mutasen mukaan suuri uhka Suomen perhosille on niiden elinympäristöjen muutokset ja häviäminen. Ihmisen toiminta vie elintilaa monilta perhoslajeilta, mutta toisaalta osa on sopeutunut uusiin elinoloihin.