Ruoan hintaa nostaa kaupan keskittyminen. Kuka sen mahdollistaa ja miten? Taloustoimittaja ja -kirjailija Seppo Konttisen mielestä poliitikkojen lisäksi kuluttajat.
Seppo Konttinen työskenteli lähes 30 vuotta Yleisradion taloustoimituksessa. Sinä aikana hän huomasi, että Suomessa ruoan hinta nousi paljon nopeammin kuin muualla Euroopassa.
– Laki sallii keskittymisen. Kun eduskunta säätää pykäliä, kaupalla on vahva neuvotteluasema. Nähtiinhän tämä jo kauppojen aukioloaikoja lisättäessä – kuka siitäkin hyötyy? Ei ainakaan kaupan kassalla yötä myöten ahertava opiskelija, Seppo Konttinen miettii.
Kilpailuviraston aloittamalle selvitykselle kaupan rakenteesta Suomessa Konttinen tuhahtaa.
– Se on tutkinut tätä samaa asiaa 20 vuotta. Juuri Kilpailuvirasto itse on ollut päättämässä keskittymisestä muun muassa hyväksymällä Valion 60–70 prosentin markkinaosuuden jogurttituotteista.
Julkiset palvelut ostoskeskuksiin
Konttinen sanoo, että ihmiset pakotetaan käymään suurissa keskusliikkeissä muun muassa siirtämällä kunnallisia palveluja hypermarketteihin.
– Kaavoituksen avulla verovaroin ylläpidetyt palvelut, kuten kirjastot, terveyskeskukset, työvoimatoimistot ja kirkot, siirretään ostoskeskuksiin, Konttinen kertoo.
– Esimerkiksi Ison Omenan sisällä on "Hiljaisuuden kappeli". Aika koomista.
Poliitikoilta ja kuluttajilta vaadittaisiin tekoja
Konttinen ei usko, että suomalaisten ruokalasku vähenee tulevaisuudessakaan.
