Talousrikosten tutkinta-ajat ovat venähtäneet useilla poliisilaitoksilla ja yli kaksi vuotta pöydällä olleiden juttujen määrä on kasvussa, selviää Poliisihallituksen ja sisäministeriön STT:lle koostamista tiedoista.
Kaikkein hankalin tilanne on pääkaupunkiseudulla.
Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksella rikosilmoituksen tekemisestä tutkinnan päättymiseen kesti alkuvuonna keskimäärin 726 päivää. Viime vuonna keskiarvo oli 655 päivää ja viisi vuotta sitten 510 päivää.
– Työntekijöiden vaihtuvuutta on ollut viime aikoina jonkin verran. Tällä hetkellä on tärkeää, että vanhat jutut tulevat hoidettua siten, että tutkinta-ajat eivät kasva liikaa, Helsingin poliisilaitoksen talous- ja petosrikosten rikostarkastaja Sampsa Marttila kertoo STT:lle sähköpostitse.
Uutena ilmiönä identiteettivarkaudet
Talousrikosten tutkintojen venähtämisen syynä on usein yksinkertaisesti se, että ne ovat nykypäivänä erittäin vaikeita tutkia. Marttilan mukaan jutun laatu, laajuus ja asianosaisten tavoittaminen vaikuttavat tutkinnan kestoon. Rikosjutun paisuminen kansainväliseksi pidentää kestoa huomattavasti.
Poliisihallituksen rikostarkastaja Arto Hankilanoja kertoo, että talousrikollisuus on murroksessa.
– Talousrikollisuus siirtyy koko ajan enemmän globaaliin virtuaalimaailmaan. Alusta- ja jakamistalous pirstoo yritysten tietoja erilaisiin palveluihin, ja virtuaalivaluuttoja käytetään yhä enemmän. Uutena ilmiönä ovat identiteettivarkaudet, joissa on käytetty henkilöiden ja yhtiöiden identiteettejä rikosten tekemiseen, Hankilanoja luettelee.
Hänen mukaansa rikoksesta epäiltyjä joudutaan yhä useammin etsimään ulkomailta ja rikoshyötyä yritetään myös häivyttää rajojen ulkopuolelle. Usein rikosten selvittämiseen tarvitaan kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä. Kaikki nämä pidentävät tutkinta-aikaa. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä nopeammin rikoksen jäljet myös hälvenevät. Varsinkin rikoksesta saatuun hyötyyn pureutuminen hankaloituu.
Hankilanojan mielestä tutkinta-ajat eivät ole kuitenkaan merkittävästi venyneet. Hänen mukaansa pidentyminen voi selittyä tilastollisella vaihtelulla. Puolivuotistilastoa ei voi myöskään suoraan verrata viime vuoden tietoihin.
Tutkijoiksi ei ole tunkua
Sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Risto Lammin mukaan tutkintojen venyminen on hyvin tiedossa sisäministeriössä. Sisäministeriöllä on poliisin ylin johto ja se vastaa Poliisihallituksen tulosohjauksesta.
Lammin mukaan ongelma johtuu useasta eri syystä. Hän kertoo, että monilla poliisilaitoksilla perusjuttujen pinkka on niin iso, että talousrikostutkijoita on jouduttu siirtämään myös muiden juttujen tutkintaan.
Toisaalta tällöin vanhoja talousrikosjuttuja jää pöydälle odottamaan. Viidessä vuodessa avointen, yli kaksi vuotta vanhojen talousrikostutkintojen määrä on kasvanut noin neljä prosenttiyksikköä.
– Paine kasvaa talousrikostutkinnan yksiköissä. Vanhojen juttujen määrä kasvaa ja sinne syntyy purkupainetta, Lammi sanoo.
Poliisihallituksen Hankilanojan mukaan talousrikostutkijat ovat voineet tilapäisesti tutkia muita talousrikosluonteisia juttuja. Hän kuitenkin lisää, että myös talousrikostutkijat ovat saaneet apua omiin tehtäviinsä.
Sisäministeriön saamien tietojen mukaan pääkaupunkiseudulla on ollut myös vaikeuksia rekrytoida poliiseja talousrikostutkintaan.
Tutkijaksi kouluttautuminen vie aikaa ja vaatii perehtymistä, mutta toisaalta virkaan pääsy ei välttämättä tuo parempia ansioita. Kenttäpoliisit voivat saada työstään tuntuvia vuorolisiä, kun taas päivätyötä tekevät rikostutkijat eivät useinkaan sellaisia saa.
Hallitusohjelmasta toivoa tulevaan
Poliisitutkintojen laahaaminen jarruttaa myös muiden viranomaisten työtä. Talousrikokset ovat monesti linkittyneet esimerkiksi verottajaan tai ulosottoon, joten tutkinnan viivästyminen rajoittaa myös niiden toimintaedellytyksiä.
Toisaalta sama pätee myös päinvastoin: poliisitutkintakaan ei pääse etenemään, jos odotetaan verottajan lausuntoa asiasta.
Sisäministeriö käynnisti viime vuoden alussa selvityksen talousrikostorjunnan vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Lisäksi Poliisihallitus selvittää talousrikostorjunnan resurssien käyttöään ja sitä, onko nykyinen talousrikoksen määritelmä riittävä. Selvitykset ovat vielä kesken.
Lammi uskoo, että hallitusohjelman kirjaukset poliisien määrän lisäämisestä vapauttaisivat talousrikostutkijat hoitamaan omia juttujaan. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä poliisien määrää 300:lla kolmessa vuodessa ja vakinaistaa noin sata erityisrahoituksella olevaa talousrikostutkijaa.
Tähän asti virat ovat olleet määräaikaisia, mikä on Hankilanojan mukaan aiheuttanut rekrytointiviivettä, koska poliisilla on ollut hankaluuksia rekrytoida päteviä ihmisiä lyhytaikaisiin virkoihin.