Talouspolitiikan arviointineuvosto: Julkisen talouden sopeutusta ei ole syytä lykätä

Kohti vaaleja: Mitä Suomen velkaantumiselle ja taloudelle tulisi tehdä? 9:17
KATSO MYÖS: Mitä Suomen velkaantumiselle ja taloudelle tulisi tehdä? Haastattelussa vieraana EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Suomen kasvunäkymät ovat suhteellisen heikot, mutta kokonaiskysyntä ei näytä olevan ongelma.

Suomen julkisessa taloudessa on yhä kestävyysongelma, eikä sopeutuksen lykkäämiselle ole nykyisessä suhdanteessa perusteita, kertoi Talouspolitiikan arviointineuvosto tänään perjantaina.

Neuvoston mukaan julkisen talouden vahvistamiseen tähtäävät veronkorotukset ja menoleikkaukset on syytä pyrkiä ajoittamaan niin, että ne tukevat vakaata talouskehitystä.

Tällaiset sopeutustoimet heikentävät kokonaiskysyntää. Neuvoston mukaan kysynnän puute ei kuitenkaan näytä olevan Suomen talouden ongelmana, vaikka talouskasvunäkymät ovat suhteellisen heikot.

– Nykyinen suhdannetilanne ei nähdäksemme puolla sopeutustoimien lykkäämistä, sillä talouden ongelmana ei näytä olevan ainakaan liian heikko kokonaiskysyntä. Tähän viittaa sekä lähihistoriaan nähden korkea työllisyysaste että inflaation kiihtyminen, sanoo neuvoston puheenjohtaja, Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen tiedotteessa.

Sopeutustoimien vaikutus näkyy todennäköisesti viiveellä

Määttänen muistuttaa myös, että sopeutustoimien vaikutus tuotantoon kokonaiskysynnän heikkenemisen kautta yleensä häviää ajan myötä.

– Suomessa esimerkiksi viennin kasvu ja tuonnin korvaaminen osin kotimaisella tuotannolla auttavat sopeutumaan kotimaisen kysynnän supistumiseen ilman kokonaistuotannon pitkäaikaista supistumista. Hallituskauden alussa tehtävien sopeutustoimien vaikutus esimerkiksi julkisen velan BKT-suhteeseen saattaa kuitenkin näkyä täysimääräisesti vasta hallituskauden jälkeen, Määttänen jatkaa tiedotteessa.

Helmikuun alussa arviointineuvosto sanoi, että seuraavien kahden hallituskauden aikana julkista taloutta olisi sopeutettava 1–1,5 miljardilla eurolla vuosittain.

Neuvosto sanoi jo tuolloin, että sopeutuksen taso on kunnianhimoinen ja sen takia leikkausten lisäksi tulevien hallitusten tulisi tarkastella myös valtion tuloja.

Lue myös:

    Uusimmat