Kokoomuksen ja perussuomalaisten kansanedustajat kuin kaksi marjaa talouskysymyksissä – näin SDP:n linja eroaa

Näin kolmen suuren puolueen kansanedustajat vastasivat hallituksen muodostamisessa kriittisiin talouskysymyksiin 1:45
Katso video: Näin kolmen suuren puolueen kansanedustajat vastasivat hallituksen muodostamisessa kriittisiin talouskysymyksiin.

MTV Uutiset selvitti eduskuntaan valittujen kolmen suurimman puolueen kansanedustajien vaalikonevastauksista, miten he suhtautuvat eri talouskysymyksiin. Julkisen talouden sopeuttaminen on yksi suurimmista haasteista tulevalla hallituskaudella, joten talous on yksi ratkaisevista teemoista tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Vaalikonevastausten perusteella perussuomalaisten ja kokoomuksen kansanedustajat ovat hyvin lähellä toisiaan monissa talouskysymyksissä.

Jokainen MTV Uutisten vaalikoneeseen vastannut kokoomusedustaja vastasi täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteeseen "seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on julkisen velan pienentäminen".

Perussuomalaisten uusista kansanedustajista jopa 95 prosenttia vastasi samoin eli eroa kokoomukseen ei juuri ollut.

– Ehdottomasti yksi tärkeimmistä (tehtävistä). Sitä ei kuitenkaan voi tehdä millä tahansa tavalla, vaan vähentämällä suomalaisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta toissijaisia menoja, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi vaalikoneessa.

SDP:n vastaukset jakaantuivat

SDP:n valituista kansanedustajista hieman alle puolet eli 45 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on julkisen velan pienentäminen.

Myös SDP on huolissaan velasta, mutta monet puolueen kansanedustajat nostavat kansalaisten hyvinvoinnin, hoitovelan purun tai työllisyyden tärkeämmäksi kuin velan pienennys.

Täysin tai jokseenkin eri mieltä SDP:n kansanedustajista on 47 prosenttia, mutta velan pienennystä ei silti SDP:n joukoissa väheksytä.

– Seuraavan hallituksen on edistettävä työllisyyttä, käännettävä suomalaisten osaamistaso nousuun, toteutettava oikeudenmukaista vihreää siirtymää ja purettava hoito- ja hoivavelkaa hyvinvoinnin edistämiseksi. Vain näiden toteutuessa julkisen talouden kestävyydelle on olemassa edellytyksiä, vastaa uusi kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) vaalikoneessa.

MTV Uutisten vaalikoneeseen vastasi 42 perussuomalaisten 46 kansanedustajasta.

Kokoomuksen kansanedustajista vastaus löytyi 46 kansanedustajalta. Kokoomus sai eduskuntaan 48 kansanedustajaa.

SDP:n kansanedustajista vaalikonevastaus löytyi 38 kansanedustajalta. Sdp sai läpi vaaleissa yhteensä 43 kansanedustajaa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva tuo eroa

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus eli käytännössä heikennys tuo selvemmin eroa oikeisto- ja vasemmistopuolueiden välille.

Vaalikoneessa oli väittämä: "Ansiosidonnainen työttömyysturva on porrastettava siten, että se kannustaa vastaanottamaan työtä nopeasti työttömyyden alettua".

Kokoomuksen kansanedustajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä tästä väitteestä olivat kaikki vaalikoneeseen vastanneet.

– On sekä työttömäksi jäävien ihmisten että yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että työpaikasta toiseen siirtyminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituutta voidaan lyhentää ja porrastaa niin, että turva on alussa korkeampi, ja laskee tasaisesti työttömyyden pitkittyessä, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vastaa vaalikoneessa.

Perussuomalaisten kansanedustajista 83 prosenttia kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja vain 12 prosenttia vastustaa.

Tässäkin kysymyksessä perussuomalaiset ovat hyvin lähellä kokoomuslaisia.

SDP on ansiosidonnaisen kanssa eri linjoilla. Kolme neljästä SDP:n kansanedustajasta eli 76 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä ja vain 16 täysin tai jokseenkin samaa mieltä.

– SDP ei kannata ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämistä. Työllisyyttä ei paranneta leikkaamalla sosiaaliturvasta tai työttömyysturvasta. Panostukset koulutukseen, työvoimapalveluihin ja elinkeinopolitiikkaan tukevat työllisyyttä, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin vastaa vaalikoneessa.

Ansiosidonnaisen porrastaminen on perinteisesti ollut sellainen kysymys, joka erottelee oikeiston vasemmistosta.

Verolinja erottaa myös

Julkisen talouden sopeuttaminen voi tarkoittaa leikkausten ohella verojen korottamista.

Kolmen suurimman puolueen veroasenteissa on jonkin verran eroja.

SDP:n kansanedustajat ovat pääosin samaa mieltä väitteestä: olisin itse valmis maksamaan enemmän veroja, jotta julkiset palvelut säilyvät ennallaan.

Jopa 84 prosenttia SDP:n kansanedustajista on tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä.

Kokoomuksella vastaava prosenttiluku on 11 ja perussuomalaisilla vain 10.

– En kannata Suomen ylikorkeiden verojen korottamista enää yhtään, perussuomalaisten Ville Tavio vastaa.

Jotakin yhteistä

Kolmella suurimmalla puolueella on myös jotakin yhteistä. Juuri kukaan ei ole valmis leikkaamaan koulutuksesta, maanpuolustuksesta tai nuorten mielenterveyspalveluista.

Vaalikonevastausten perusteella moni olisi jopa valmis panemaan lisää euroja nuorten mielenterveyspalveluiden parantamiseen.

– Nuorten mielenterveysongelmat ovat yhteiskuntamme suurimpia huolenaiheita. Kokoomus on kannattanut terapiatakuuta jo vuosien ajan. Suomeen on rakennettava toimivat mielenterveyden palvelut, Orpo vastaa vaalikoneessa.

Lue myös:

    Uusimmat