Työryhmän selvityksen mukaan kokeen suorittamista voitaisiin edellyttää lähtökohtaisesti 18-64-vuotiailta kansalaisuuden hakijoilta.
Kansalaisuuskoe Suomessa voisi olla digitaalinen ja siinä voisi olla monivalintakysymysten lisäksi oikein-väärin-kysymyksiä.
Aihealueina voisivat olla esimerkiksi perus- ja ihmisoikeudet, yhteiskuntatietous, historia ja maantiede, arjentaidot, tavat ja arvot, yleinen turvallisuus sekä digitaidot. Kokeeseen voisi valmistautua oppimateriaalin avulla.
Sisäministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi selvityksen kansalaisuuskokeen käyttöönottamisesta. Työryhmä selvitti, millä tavoin koe voitaisiin ottaa käyttöön osana Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä.
Vuosittain olisi tuhansia suorittajia
Selvityksen mukaan kokeen suorittamista voitaisiin edellyttää lähtökohtaisesti 18–64-vuotiailta kansalaisuuden hakijoilta. Selvityksessä on arvioitu, että kansalaisuuskokeen suorittaisi näin ollen vuosittain 5 000–10 000 hakijaa. Arvio perustuu kansalaisuutta hakeneiden 18–64-vuotiaiden määriin vuosina 2020–2023 sekä vuoden 2024 tammi–maaliskuussa.
Työryhmä katsoo, että koe voisi olla osa kansalaistamismenettelyä, jolloin se suoritettaisiin esimerkiksi kansalaisuushakemuksen jättämisen yhteydessä. Tässä tapauksessa kokeen suorituspaikat olisivat Maahanmuuttoviraston yhdeksän palvelupistettä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea.
Toinen vaihtoehto voisi olla kokeen suorittaminen etukäteen, jolloin kokeen suorittamisesta pitäisi esittää selvitys kansalaisuuden hakemisen yhteydessä.
Osaksi edellytyksiä kolmella tavalla
Työryhmä esittää kaikkiaan kolmea tapaa, joilla kokeen hyväksytty suorittaminen voitaisiin sisällyttää kansalaistamisen edellytyksiin.
