Näin Suomen kansalaisuuden saaminen tiukentuu

Kansalaisuuslain muutosesitys annettiin eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa 18. huhtikuuta.

Hallitusohjelmassa on tavoitteena tiukentaa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja ja kannustaa maahan muuttaneita kotoutumaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa lakihankkeessa. 

Lue myös: Kansalaisuushakemuksia jätetty ennätysmäärä – tämä kuva kertoo kaiken

Asumisajan pidennys 

Ensimmäisenä pidennetään asumisaikaa, joka on yhtenä edellytyksenä sille, että kansalaisuus voidaan myöntää hakemuksen perusteella. 

Seuraavaksi tiukennetaan kansalaisuuslain nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä otetaan käyttöön kansalaisuuskoe. Jälkimmäiset hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2024 ja kevätkaudella 2025. 

Nyt eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä kansalaisuuden saaminen edellyttäisi kahdeksan vuoden asumista Suomessa nykyisen viiden vuoden sijasta. Näin viranomaiset voisivat arvioida pidemmältä ajalta hakijan soveltuvuutta kansalaiseksi. 

Uudistus koskisi myös kansainvälistä suojelua saavia hakijoita, joiden asumisaikaa koskeva poikkeus poistettaisiin. 

Asumisajasta ei siis voisi jatkossa poiketa kansainvälisen suojelun saamisen perusteella. Näiden henkilöiden kohdalla kansalaisuushakemus tulisi kuitenkin esityksen mukaan käsitellä kiireellisenä. Päätös olisi tehtävä viimeistään vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Jatkossa 15 vuotta täyttäneeltä lapselta, Suomen kansalaisen puolisolta, kansalaisuudettomalta henkilöltä ja kielitaitoedellytyksen täyttävältä hakijalta edellytettäisiin viiden vuoden asumisaikaa nykyisen neljän vuoden sijasta. 

Pohjoismaan kansalaisilta ja Suomen edustuston työntekijän puolisolta edellytettäisiin jatkossakin kahden vuoden asumisaikaa.

Asumisajaksi lasketaan vain oleskelulupa

Esityksen mukaan jatkossa asumisaikaa laskettaessa hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. 

Turvapaikkahakemuksen käsittelyyn kulunutta aikaa ei siis enää laskettaisi mukaan asumisaikaan. Suomesta kansainvälistä suojelua saavien asumisajan laskeminen alkaisi siitä, kun oleskelulupa on myönnetty. 

Lisäksi tarkoituksena on, että ilman oleskelulupaa Suomessa oleskeltua aikaa tai osaa siitä ei missään tilanteessa otettaisi enää huomioon asumisaikaa laskettaessa. Hakijan ikä, terveydentila tai näihin verrattava syy ei olisi enää jatkossa peruste hyväksyä ilman lupaa oleskeltua aikaa.

Myös asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää on tarkoitus vähentää. Koko asumisaikana ulkomailla oleskelua saisi olla yhteensä yhden vuoden verran, ja tästä kansalaistamista edeltävän vuoden aikana enintään kolme kuukautta. Tavoitteena on, että kansalaisuuden saava hakija asuisi tosiasiallisesti Suomessa.

Suomessa kansalaistettiin hakemuksesta vuonna 2022 yhteensä 9 509 henkilöä. Kansalaistamista varten vaadittavan asumisajan pidentämisen arvioidaan koskevan mahdollisesti lähes 10 000 henkilöä vuodessa.