Suvivirsi-kohu, varma kevään merkki: "Ihmisillä on vähän liikaa aikaa, jos tämä on niiden suurin ongelma"

Satu Petäjäjärveä ihmetyttää koko kohu.

– Minua kohu vähän ihmetyttää, kun se laulu on niin tavallinen. Ei se ole mikään uskollinen biisi minusta.

– Saa laulaa juhlissa edelleen, Petäjäjärvi toteaa.

Kaikilla ei ole vahvaa mielipidettä asiasta.

– Toki siihen liittyy sellainen perinne ja paljon muistoja tietenkin, hyvin tunteita herättäviäkin ja positiivisia muistoja tietysti omasta lapsuudesta ja omien lastenkin kevätjuhlista, Pauliina Pellava sanoo.

– Mutta ajat muuttuvat ja joskus on hyvä arvioida asioita uudestaan. En välttämättä ajattele, että sen kevätjuhlaperinteenkään pitäisi aina vaan pysyä samana.

"Jos ei halua kuunnella, tapit korviin"

Helvi Turusen mielestä suvivirren laulaminen tulee vastaisuudessakin sallia.

– Se, joka ei halua kuunnella, laittaa tapit korviin. Koulussakin semmoiset oppilaat, jotka eivät halua kuunnella, voi viedä pois.

Entä mikä on Juho Harjulan ensimmäinen ajatus suvivirsi-kohuun liittyen?

– Se, että ihmisillä on vähän liikaa aikaa, jos tämä on niiden suurin ongelma, hän naurahtaa.

– Ymmärrän kyllä toki kaikkia ei uskontokuntiin kuuluvia ja muihin uskontoihin kuuluvia, mutta itse en ole koskaan kokenut, että Suvivirsi olisi mitenkään liian uskonnollinen, vaan enemmän semmoinen kiva kesän ja tavallaan lukukauden päätöslauluna. Tai virsihän se on, mutta kuitenkin musiikkina.

Lue myös: Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Vestman MTV:lle: Suvivirsi-pykälä perusopetuslakiin

Harjulan mielestä suvivirsi on perinteinen kappale, jolla on melko paljon historiaa.

– Sitä on totta kai omasta nuoruudesta ja koulusta. Totta kai sen on kuullut monta kertaa, mutta en ole koskaan ajatellut sitä kauhean uskonnollisena.

Suvivirsi on alun perin ruotsalainen virsi Den blomstertid nu kommer 1600-luvun lopulta. Virressä on kuusi säkeistöä, joista Suomessa koulujen päättäjäisjuhlissa lauletaan vuosikymmeniä jatkuneen perinteen mukaan tavallisesti kolme ensimmäistä.

Suvivirren asema koulujen kevätjuhlissa on herättänyt viime vuosina keskustelua. Keväällä 2014 eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi, että koulujen perinteisiin juhliin voi sisältyä uskonnollista alkuperää olevia traditioita ja että yksittäinen virsi ei tee tilaisuudesta uskonnonharjoittamista.