Eteläinen Suomi humpsahti lähes kertaheitolla huhtikuun takatalvesta toukokuun hellelukemiin.
Luonnolle äkilliseltä tuntunut muutos lämpötiloissa ei kuitenkaan ole katastrofi. Kevään tulossa on aina vuosittain jonkin verran vaihtelua, sanoo Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professori Ilari Sääksjärvi.
– Aikaisemminkin on ollut vastaavia tilanteita. Luonto on sopeutuvainen tällaisiin muutamien viikkojen heittoihin, Sääksjärvi sanoo.
Pikaisesti saapuneesta lämmöstä ovat hyötyneet esimerkiksi tietyt hyönteislajit, kuten hyttyset. Sääksjärven mukaan suuri määrä hyttysiä kuoriutui samaan aikaan, kun tuli lämmintä. Siksi niitä on tällä hetkellä niin paljon.
Lue myös: Helle hellii itää ja hellittää lännessä, huomenna lämpenee lisää – katso ennuste
Varhain saapuneet helteet ovat myös aikaistaneet monien kasvien kukintaa. Sääksjärvi kertoo pihallaan olevan juhannusruusun kukkivan jo "täysillä".
Kasvien kasvukausi ja eliöiden aktiivinen kausi on Suomessa jo viime vuosina pidentynyt. Yksi todiste tästä ovat puutiaiset. Sääksjärven mukaan niiden aktiivinen kausi on venähtänyt paljon viimeisten vuosien aikana nimenomaan ilmastonmuutoksen vuoksi.
– Puutiaiskausi starttaa äärimmillään helmi-maaliskuussa ja jatkuu tietyillä alueilla marras-joulukuuhun asti. Se on huomattavan paljon pidempään kuin aikaisemmin. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos vaikuttaa ja sekoittaa luontoa, Sääksjärvi sanoo.