Ohjaus: Stuart Baird. Käsikirjoitus: John Pogue. Kuvaus: Andrzej Bartkowiak, A.S.C. Leikkaus: Terry Rawlings, A.C.E. Lavastus: Maher Ahmad. Musiikki: Jerry Goldsmith. Tuotanto: Arnold Kopelson, Anne Kopelson. Pääosissa: Tommy Lee Jones, Wesley Spines, Robert Downey, Jr., Joe Pantoliano, Daniel Roebuck, Topm Wood, Latanya Richardson, Irene Jacob, Kate Nelligan. Kesto: 132 min.
Warnerilla leikkaajana vuosia urakoinut Stuart Baird on päässyt ohjaajanpallille ja aloittanut uuden uransa epäkiitollisesta jatko-osasta. Takaa-ajetun henkilöihin perustuva Takaa-ajajat on kuitenkin varsin toimivaa jännitysviihdettä. Ainoa mikä pudottaa leffan alkuperäistä huonommaksi on Harrison Fordin korvanneet tylsemmät näyttelijät ja henkilöhahmot.
Samuel Gerard (Jones) jatkaa jälleen joukkionsa kanssa tinkimätöntä toimintaansa jenkkien valtiollisen seriffin palveluksessa. Gerard saattaa vankia lentokoneessa, kunnes... Rytäkästä luikkii pakosalle mies (Snipes), jonka tekemä rikos ja tausta muutenkin tuntuvat epäselviltä. Gerardin yksikkö saa avukseen valtion virkamiehen Roycen (Downey, Jr.), ja pian paljastuu, että hommat ovat jälleen hämärämmällä tolalla kuin ensin näytti.
Baird taitaa saksimiehenä sujuvan toiminnallisen kerronnan. Takaa-ajajat ei jähmety sisällön estetisointiin tai romantisointiin, vaan tekijät näkevät vaivaa kulloisenkin tilanteen mahdollisimman selväpiirteisessä toteutuksessa. Se onkin palkitsevaa tällaisen toimintajännärin ollessa kyseessä: katsoja pysyy kohtauksissa aina askeleen edellä, vaikka varsinaiset mysteeri ovatkin vielä selvittämättä. Mikään sherlokki katsomossa ei kutenkaan tarvitse olla, sillä sen verran selkeät asetelmat elokuva tarjoilee. Se ei kuitenkaan haittaa, jos toteutus tempaa mukaansa.
Tämänkin jatko-osan kompastuskivi on näyttelijäkaarti, jonka uudet jäsenet eivät täytä edeltäjiensä kenkiä. Tommy Lee Jones ja hänen tiiminsä ovat onneksi pysyneet samoina. Jones tekee henkilöstään upeasti työlleen omistautuneen rautaisen ammattilaisen, jonka sisäisiä tunteita ei turhaan käydä setvimään. Mies voisi yhtä hyvin olla Gary Cooper Sheriffissä tai John Wayne Rio Bravossa. Hän hoitaa hommansa. Myös Joe Pantoliano ja Tom Wood loistavat miehen alaisina.
Uudet naamat ovatkin pettymyksiä. Wesley Snipes ei paljon tarttumakohtia tarjoa kokonaisvaltaisen fyysisessä olemuksessaan. Harrison Fordin suvereenisti hallitsemaa tilanteenlukutaitoa ja inhimillisyyden ilmauksia ei Snipesin naamalla näy. Robert Downey Jr. myös lähinnä luovii osansa lävitse. Rooli on sisällön kannalta hankala, joten mies yrittää ensin vain roikkua mukana ja sitten yhtäkkiä repiä itsestään kaiken minkä irti saa.
Stuart Baird on tehnyt kelpo tekeleen Hollywood-viihteen kasan päälle. Takaa-ajajat on sitä mitä lupaa, reipasvauhtista takaa-ajoa alusta loppuun.
Teksti: Jari Rantala