Mitä taivahan talikynttilät tai sanan säilä itse asiassa ovat? Milloin on yhdestoista hetki? Entä kuka on ristinsielu? Professori ja suomen kielen tutkija Kaisa Häkkinen kertoo.
Ei ristinsieluakaan
Vanhassa kielessä niin sanottua kunnon seurakuntalaista sanottiin kristin- tai ristinihmiseksi. Sielu-sanalla on kuvattu paitsi ihmisen aineetonta olentoa, myös ihmistä sellaisenaan.
Kun ei ole ristinsieluakaan, ei ole yhtäkään ihmistä tai oikeaa kristittyä paikalla.
Sanan säilä
Tavallisessa sodassa käytettiin ennen vanhaan miekkaa. Raamatussa puhutaan paljon hengen miekasta siinä merkityksessä, että Jumalan sana on ase, jota kristitty käyttää.
Säilä voi tarkoittaa miekan terää tai tietynlaista miekkailussa käytettyä asetta. Sanan säilä on siis sama kuin hengen miekka. Ilmaisu ei tule suoraan Raamatusta, mutta taustalla on kristillinen ajattelutapa. Maallisista asioista puhuttaessa taistellaan sanan säilällä.
Yhdestoista hetki
Ilmaisu tulee suoraan vanhasta Raamatusta. Hetki-sana on vanhastaan ollut käytössä tunnin merkityksessä, ja 11. hetki on päivän 11. tunti. Käytännössä tuo on tarkoittanut noin kello viittä iltapäivällä – Raamatun ajanlaskun mukaan päiviä laskiessa 11. tunti on työpäivän loppupuolella.
Matteuksen evankeliumissa kerrotaan viinitarhasta ja viinitarhan työntekijöistä, joista osa tuli töihin aamulla ja osa viime tipassa eli 11. hetkellä, kun työpäivä oli jo päättymässä. Silti hekin saivat palkan, ja evankeliumissa pohdiskellaan, oliko se oikein vai ei.
Taivahan talikynttilät
Muoto ”taivahan” kertoo, että sanonta on vanha.
Kynttilät tulivat Suomeen kristinuskon myötä keskiajalla. Niitä tarvittiin kirkkoihin valaistusta ja vertauskuvallista merkitystä antamaan. Kynttilöitä on valmistettu kirkon tarpeisiin, ja kirkon viettämänä kynttilänpäivänä on pyhitetty vuoden aikana käytettävät kynttilät. Kynttilän liekki on ymmärretty elämän liekiksi.
Sana talikynttilä kertoo siitä, mistä aineesta kynttilä on tehty. Tavallisen kansan on ollut mahdollista valmistaa kynttilöitä lampaantalista. Kynttilät olivat silti kalliita, joten niitä käytettiin vain suurina juhlapäivinä. Normaalisti poltettiin päreitä.
Koska entisajan ihmiset törmäsivät kynttilöihin lähinnä kirkoissa, kynttilä yhdistettiin taivaallisiin asioihin. Tavallinen ihminen on varmaan ajatellut, että kun kirkossa on paljon komeita kynttilöitä, niin taivaassa täytyy olla vielä enemmän. Se on ollut hienointa, mitä ihminen voi kuvitella.
Suomen kielessä on muitakin uskonnolliseen kieleen liittyviä, arkipäiväistyneitä ilmauksia. Esimerkiksi jumalauta tarkoittaa sananmukaisesti ”jumala auta”. Sus siunatkoon -ilmaisussa sus-pääte tulee sanasta Jeesus.
Kuva: Colourbox.com