Sarjaraiskaaja Nahom Hagosin tuomioonsa saama niin sanottu paljousalennus on hämmentänyt ja raivostuttanut ihmisiä.
Nahom Hagosin tapaus ja Suomen yhtenäisrangaistusjärjestelmä on aiheena myös illan Rikospaikan Murharyhmässä.
Oulun käräjäoikeus tuomitsi pyykkituparaiskaajana tunnetun Hagosin viikko sitten jo kolmannesta raiskauksesta.
Käräjäoikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus teosta olisi ollut noin kaksi vuotta ehdotonta vankeutta, mutta Hagosin aiempi raiskaustuomio alensi rangaistusta yli vuodella ja vankeustuomioksi tuli vain kahdeksan kuukautta.
– Tekijä tuomitaan ikään kuin yhteiseen rangaistukseen, kun uutta tekoa käsitellään. Silloin ei pidä ajatellakaan niin, että katsotaan pelkästään sitä uutta rangaistusta vaan pitäisi katsoa kokonaisuutena aikaisempaa rangaistusta ja uutta rangaistusta, rikosoikeuden professori Sakari Melander perustelee yhtenäisrangaistusjärjestelmän periaatetta Murharyhmän keskustelussa.
– Toisin uhrin näkökulmaa esille. Miten tätä asiaa hänelle perusteellaan? rikosylikomisario (evp.) Ari Soronen kysyy.
Lue myös: Oulun vanhusraiskaaja tuomittiin kolmannesta raiskauksesta
Miksi sarjaraiskaajaa ei karkoteta?
Hagos oli aiemmin saanut kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeustuomion kesällä 2023 tapahtuneesta raiskauksesta. Nyt suuttumusta herättänyt kolmas tuomio tuli raiskauksesta, joka oli tapahtunut keväällä 2023.
Ensimmäisen tuomion Hagos sai jo vuonna 2020, jolloin hänet tuomittiin 85-vuotiaan vanhuksen törkeästä raiskauksesta 4,5 vuoden vankeuteen. Hagos raiskasi uhrin väkivaltaisesti pesutuvassa.
Murharyhmä keskustelee myös karkotusperusteista.
Hagosia tuskin pystytään karkottamaan Suomesta ainakaan kotimaahansa Eritreaan palautuskiellon takia. Eritrea on Afrikan sarvessa sijaitseva julma diktatuuri.
