Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan hoitaminen kertoo esimiesvalvonnan pettämisestä, arvioi syyttäjä poliisipomojen virkarikoskäräjillä loppulausunnossaan. Loppulausunnossa osapuolet esittävät todistelunsa kohokohdat ja antavat tuomioistuimelle oman ratkaisuohjeensa.
Viime vuosikymmenen lopulla Jari Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi tuhosi rekisteristä tietolähteiden henkilötiedot, minkä jälkeen uusia lähteitä ei kirjattu vuosiin. Syytettyinä virkarikoksista on siksi Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämisen ja valvonnan takia pitkä liuta entisiä ja nykyisiä poliisipomoja aina entiseen poliisiylijohtajaan Mikko Paateroon saakka.
Syyttäjä pitää yhtenä oikeudenkäyntiä leimaavana piirteenä vaikenemisen kulttuuria siinä vaiheessa, kun poliisien pitäisi kertoa muiden poliisien toiminnasta nimillä.
– Vasikaksi ei näköjään ainakaan poliisina ole syytä ryhtyä, syyttäjä Harri Tiesmaa sanoi.
Valvomattomana tietolähdetoiminta voi johtaa esimerkiksi siihen, että poliisit katsovat alamaailman tietolähteiden rikoksia läpi sormien. Vasikka on puhekielinen ilmaisu ilmiantajille tai tietolähteille.
Syyttäjä ei usko turvallisuusselitystä
Syyttäjä ei pidä uskottavana syytettyjen puolustusten näkemyksiä siitä, että tietolähderekisteri olisi tuhottu lähteiden turvallisuuden vuoksi. Yhdeksi keskeiseksi syyksi syytetyt ovat maininneet viime vuosikymmenen lopun virkarikostutkinnan, jossa syyttäjä hamusi tietolähdetietoja keskusrikospoliisin kassakaapista.
Syyttäjä pitää tätä uskottavampana selityksenä, että sääntelyn kehittyessä Helsingin huumepoliisi pelkäsi tietojen lähteistään päätyvän muille, erityisesti keskusrikospoliisille. Helsingin poliisi näki hänen mukaansa uhkana valtakunnallisen tietolähderekisterin.