Syöpälääkäri tunnustaa: Oireeton haimasyöpä on vaikea löytää ajoissa

Kansainvälisesti toimivassa yksityisessä syöpäsairaalassa syöpätautien erikoislääkärinä toimiva Tuomo Alanko kiistää haimasyövän lisääntyneen merkittävästi. Vuosittainen kasvu on noin prosentin luokkaa. Esiintyvyys kuitenkin lisääntyy, koska väestö ikääntyy.

– Mitä vanhemmaksi väestö elää, sitä enemmän todetaan kaikkia syöpiä. Valtaosa haimasyövistä diagnosoidaan vasta 65-80-vuotiailla, sanoo Alanko.

Haimasyöpä on usein oireeton. Se todetaan vasta, kun se on jo kookas, tai etäpesäkkeitä muihin elimiin on syntynyt. Kun syöpä on edennyt pitkälle, ei leikkausta enää suositella hoidoksi.

Leikkaus on ainoa tapa parantua haimasyövästä kokonaan, vaikka sekään ei täysin asiaa takaa. Syövän uusiutumisriski leikkauksen jälkeen pyritään minimoimaan puolen vuoden lääkehoitojaksolla.

– Jos leikkauksessa joudutaan poistamaan koko haima, sen tuottaman insuliinin puutos johtaa diabetekseen. Haima tuottaa myös ruoansulatuskanavan toimintaan vaikuttavia hormoneja, ja näiden puuttuminen aiheuttaa laihtumista, Alanko kertoo.

Oireettomuus pitkittää diagnoosia

Alanko arvioi, että vain alle 10 prosenttia haimasyövistä todetaan siinä vaiheessa, kun kasvain on vielä paikallinen eikä leviäminen ole ehtinyt läheisiä imusolmukkeita pidemmälle. Diagnoosin tekemistä vaikeuttaa se, että varhaisvaiheessa haimasyöpä on oireeton.

– Epäilyä vakavasta sairaudesta ei herää, toteaa Alanko.

Toisinaan kasvain voi tukkia sappiteitä aiheuttaen keltaisuutta. Jos haiman normaali toiminta estyy, voi kehittyä diabetes. Laihtuminenkin voi olla merkki haiman normaalitoiminnan keskeytymisestä.

– Suurempi haimasyöpäkasvain voi painaa hermoihin aiheuttaen vyömäistä tai säteilevää kipua, kertoo Alanko.

Diagnosoiminen on mahdollisista oireista huolimatta vaikeaa. Kasvain näkyy tavallisissa kuvauksissa huonosti, eikä kudosnäytteen ottaminen ole sijainnin takia helppoa.

Terveet elämäntavat auttavat, mutta eivät suojaa täysin

Haimasyövältä ei voi täysin suojautua, kuten ei muiltakaan syöviltä. Terveelliset elämäntavatkaan eivät sulje syöpään sairastumisen mahdollisuutta pois.

–Riskiä voi tietenkin pienentää elämäntavoilla. Tupakan välttäminen on tärkeää, Alanko sanoo.

Tupakoinnin arvioidaan selittävän jopa 25 prosenttia haimasyöpätapauksista. Sukupuolten välisten erojen vähennyttyä tupakoinnin suhteen, ovat erot sairastuneiden välillä pienentyneet. Alangon mukaan miehillä esiintyvyys on siitä huolimatta hieman suurempi kuin naisilla. Myös työperäinen liuottimille altistuminen on riskitekijä ylipainon ohella.

–Perimä selittää noin 10 prosenttia tapauksista, ja yleensä nuorena saatu diagnoosi johtuukin juuri perinnöllisistä syistä. Suomessa todetaan kolmisenkymmentä haimasyöpää alle 50-vuotiailla.

Ennuste ei ole lupaava

Haiman adenokarsinooma paranee kokonaan harvoin. Alanko toteaa, että varhain löytyneistä ja leikkaukseen ohjatuistakin suurimmalla osalla syöpä uusiutuu.

–Lääke- ja sädehoidoilla haimasyöpää voidaan hallita hyvin vaihtelevan pituinen aika. Hoito ei johda paranemiseen, mutta voi pidentää elinaikaa merkittävästi. Lääkitys voi vähentää oireita ja siirtää niiden alkamista myöhemmäksi, sanoo Alanko.

Hän muistuttaa, että yksi hoidon päätavoitteita on pitää elämänlaatu mahdollisimman hyvänä.

Koska diagnoosi tehdään yleensä iäkkäämmälle henkilölle, hoitoja suunniteltaessa fyysinen kunto täytyy huomioida.

– Jos sairaus on edennyt niin pitkälle, että se on vienyt voimat, voi syövän hoito aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä, arvioi Alanko.

Jos sairastunut pystyy olemaan päivät jalkeilla tehden kevyitä kotitöitä, mahdollisuudet kestää syöpähoitoja ovat olemassa. Toisinaan kunnon heikentyminen voi olla vain tilapäistä ja korjaantua oikealla kipulääkityksellä.

Tällä hetkellä Suomessa todetaan vuosittain noin 1000 haimasyöpää. Alanko kertoo, että arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä uusien tapausten määrä kohoaa väestön ikääntymisen myötä yli 1300 uuteen diagnoosiin vuosittain. Monipuolinen ravinto, liikunta ja painonhallinta ovat avainasemassa taistelussa haimasyöpää vastaan.

***