Haimasyövän esiintyvyys on lisääntynyt. Täysin oireettomana alkava syöpä ehtii usein levitä ennen kuin diagnoosi tehdään.
Kansainvälisesti toimivassa yksityisessä syöpäsairaalassa syöpätautien erikoislääkärinä toimiva Tuomo Alanko kiistää haimasyövän lisääntyneen merkittävästi. Vuosittainen kasvu on noin prosentin luokkaa. Esiintyvyys kuitenkin lisääntyy, koska väestö ikääntyy.
– Mitä vanhemmaksi väestö elää, sitä enemmän todetaan kaikkia syöpiä. Valtaosa haimasyövistä diagnosoidaan vasta 65-80-vuotiailla, sanoo Alanko.
Haimasyöpä on usein oireeton. Se todetaan vasta, kun se on jo kookas, tai etäpesäkkeitä muihin elimiin on syntynyt. Kun syöpä on edennyt pitkälle, ei leikkausta enää suositella hoidoksi.
Leikkaus on ainoa tapa parantua haimasyövästä kokonaan, vaikka sekään ei täysin asiaa takaa. Syövän uusiutumisriski leikkauksen jälkeen pyritään minimoimaan puolen vuoden lääkehoitojaksolla.
– Jos leikkauksessa joudutaan poistamaan koko haima, sen tuottaman insuliinin puutos johtaa diabetekseen. Haima tuottaa myös ruoansulatuskanavan toimintaan vaikuttavia hormoneja, ja näiden puuttuminen aiheuttaa laihtumista, Alanko kertoo.
Oireettomuus pitkittää diagnoosia
Alanko arvioi, että vain alle 10 prosenttia haimasyövistä todetaan siinä vaiheessa, kun kasvain on vielä paikallinen eikä leviäminen ole ehtinyt läheisiä imusolmukkeita pidemmälle. Diagnoosin tekemistä vaikeuttaa se, että varhaisvaiheessa haimasyöpä on oireeton.
