Lääke hävitti syövän Jaakon vaimon keuhkoista – aivoissa sairaus leviää vanhan lainsäädännön vuoksi
11:01Katso video: Syöpädiagnoosi muuttaa kaiken, mutta byrokratia voi ratkaista kohtalon. Haastattelussa keuhkosyöpään sairastunut Marika Kojo. Mukana myös Jaakko Jauhiainen kertomassa vaimonsa tilanteesta.
Jaakon vaimon keuhkosyöpälääke ei kykene läpäisemään aivoja suojaavaa veri-aivoestettä.
Veri-aivoeste suojelee keskushermostoa esimerkiksi monilta tulehdusten aiheuttajilta. Samalla se estää kuitenkin myös joidenkin lääkkeiden pääsyn aivoihin.
Jaakon vaimon aivoissa leviävät keuhkosyövän etäpesäkkeet olisi kuitenkin mahdollista hoitaa toisella syöpälääkkeellä. Kela ei kuitenkaan korvaa kallista lääkettä.
– Pitkän ja uuvuttavan valitusprosessin jälkeen selvisi, että kyseessä on lainsäädännöllinen ongelma.
– Nykyinen lainsäädäntö ei ole pysynyt kehittyneiden syöpähoitojen mukana, eikä siten mahdollista yksilöllistä syövän hoitoa, mikä kuitenkin on syöpähoidon tulevaisuutta, Jaakko kertoo MTV Uutisille.
Artikkeli jatkuu infolaatikon alla.
Asian ytimessä.doc: Kuoleman rajoilla
Elli Knuutila oli vain 28-vuotias, kun hän sairastui keuhkosyöpään. Marika Kojon syöpä löytyi sattumalta auto-onnettomuuden seurauksena.
Täsmälääke on hävittänyt syövän keuhkoista lähes olemattomiin, mutta lääkkeellä on aikaraja. Kun se ei enää tehoa, syöpä tulee takaisin.
Miten elämä muuttuu, kun kuolemasta tulee uusi kumppani?
23:45Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Ei uusia keuhkosyöpälääkkeitä sitten vuoden 2019
Koska Jaakon vaimo ei saa aivojen syöpäkasvaimiin sopivaa täsmälääkettä, on tämän vointi jatkuvasti heikompi.
– Takana on useita sädehoitoja ja aivoleikkaus sekä muita hoitoja. Sädehoito on aiheuttanut vaimolleni pitkäaikaista turvotusta, jonka seurauksena hänen puhekykynsä, kuulonsa ja näkönsä ovat heikentyneet.
– Lisäksi hoidot ovat johtaneet tasapaino-ongelmiin ja luun murtumiin.
Jaakko on jäänyt eläkkeelle, jotta pystyy olemaan vaimonsa tukena ja hoitajana.
Jaakon mukaan Suomen lääkelainsäädäntö johtaat ilanteeseen, jossa Kelan virkailija joutuu tietoisesti tekemään lakiin perustuvan päätöksen, jota tehdessään hän tietää, että keuhkosyöpäpotilas tulee kuolemaan nopeammin.
– Ainoa keino tilanteen korjaamiseksi on lainsäädännön uudistus, joka sosiaali- ja terveysministeriön ja eduskunnan tulisi käynnistää, Jaakko huokaa.
Suomen keuhkosyöpäyhdistyksen Pulmonesin mukaan Suomessa ei ole otettu käyttöön uusia sairaalassa annosteltavia keuhkosyöpälääkkeitä vuoden 2019 jälkeen. Kuitenkin monien muiden syöpäsairauksien hoidoissa Suomi on aallon harjalla.
– Keuhkosyöpään tarjolla oleville lääkkeille on asetettu muita syöpälääkkeitä tiukemmat kriteerit. Tarvitaan yhdenvertaisuutta, huomauttaa Jaakko, joka on myös Pulmonesin hallituksen jäsen.
Keuhkosyöpäyhdistys Pulmones peräänkuuluttaa niin tupakoimattomien kuin tupakoivien keuhkosyöpäseulontaa, sillä keuhkosyöpä löytyy usein vasta, kun se on jo ehtinyt levitä.
Lisäksi esimerkiksi perusterveydenhuollon käyttöön tulisi saada tarkempia tietokonekuvantamistutkimusmenetelmiä.
Kun keuhkosyöpä sitten löydetään, pitäisi sen hoitosuunnitelma tehdä yhdistyksen mukaan yksilöllisemmin.
Keuhkosyöpä on pitkään oireeton.Supawadee56 shutterstock
Keuhkosyöpäkasvaimesta on mahdollista tehdä niin sanottu profilointi eli ikään kuin sormenjälki, joka kertoo, millaisia geneettisiä muutoksia kasvaimessa mahdollisesti on tapahtunut.
Tämä voisi lisätä hoitojen tehokkuutta, sillä osaan keuhkosyöpämutaatioista on olemassa tehokkaita täsmälääkkeitä.
– Esimerkiksi Hollannissa ja Norjassa molekyyliprofilointia tehdään lähes kaikille soveltuville potilaille.
Samoin ei kuitenkaan toimita Suomessa ja siksi tehokkain mahdollinen hoitokeino voi jäädä keuhkosyöpäpotilaalta saamatta.
Keuhkosyöpäohjelman puuttuminen näkyy kuolleisuusluvuissa
Liian myöhäinen keuhkosyövän diagnosointi, vaihtelevat hoitokäytänteet ja vanhentunut lääkelainsäädäntö johtuvat osittain siitä, ettei Suomessa ole ollut keuhkosyöpäohjelmaa.
Tilanteeseen on tehty hiljattain muutos, sillä Suomen keuhkoterveysyhdistys Filha ry aloitti Valtakunnallisen Keuhkosyöpäohjelman elokuussa 2024.
Ohjelman päätavoitteena on keuhkosyövän diagnostiikan ja hoidon parantaminen.
Ohjelman tarpeellisuudesta kertovat Suomen keuhkosyöpäkuolleisuustilastot.
Viiden vuoden elossaololuvulla tarkoitetaan sitä, kuinka moni keuhkosyöpädiagnoosin saaneista on elossa viisi vuotta diaagnoosin jälkeen.
– Suomi kuuluu keuhkosyövän hoitotuloksissa EU-maiden seitsemän huonoimman maan joukkoon. Suomen keuhkosyöpäpotilaiden suhteelliset elossaololuvut ovat Pohjoismaiden heikoimmat, Jaakko kertoo.
– Jopa Romaniassa viiden vuoden elossaololuku on parempi kuin Suomessa.
