Kun katsoo ympärilleen leikkipuistossa tai päiväkodissa, jää vaikutelma, että monissa perheissä on yhä enenevässä määrin enemmän kuin kaksi lasta. Ainakin aiemmin kaksilapsiset perheet ovat Suomessa olleet yleisiä, mutta onko edelleen näin?
Jyväskylän perhetutkimuskeskuksen professori Kimmo Jokinen paljastaa, että Suomessa on yhä enemmän perheitä, joissa todellakin on vähintään kolme lasta tai jopa enemmän. Koko 2000-luvun ajan syntyvyys on ollut Suomessa nousussa.
– Sellainen ilmiö on Suomessa näkyvissä, että meillä on yhä enemmän perheitä, joissa lapsia on vähintään kolme. Samaan aikaan meillä on yhä enemmän lapsettomia pareja tai perheitä, joissa on vain yksi lapsi. Suomi on todella kahtiajakautunut näissä asioissa, Jokinen kertoo.
Samaa mieltä on Väestöliiton johtaja Anna Rotkirch. Vaikka Suomessa kaksi lasta on edelleen yleisin perhemuoto, noin kolmasosa kaikista naisista saa nykyään vähintään kolme lasta.
– Sanotaan, että myös sellaisissa piireissä, jossa ihmiset ovat korkeasti koulutettuja ja hyvässä asemassa työelämässä on nykyään yleistä, että saadaan se kolmas tai jopa neljä lapsi, Rotkirch sanoo.
Perhearvot nostavat päätään
Miksi sitten lapsia hankitaan yhä enemmän? Pelkästään tulojenko takia? Professori Jokisen mukaan ainakin yksi selitys perheiden aiempaa suuremmalle koolle on familismi tai uusfamilismi eli eräänlainen perhearvojen paluu. Perhearvojen paluusta alettiin ensimmäistä kertaa puhua 10-15 vuotta sitten.
– Silloin alettiin yleisesti keskustella myönteisemmin perheistä ja perhearvoista. Ihmiset alkoivat huomata, että perhekin on tärkeä, ei pelkästään itsensä toteuttaminen, oma ura, vapaus, rahan tekeminen jne. Alettiin puhua perhesuhteista, perheajasta, laatuajasta perheissä eli silloin syntyi perhemyönteisyyden aalto.