Kun katsoo ympärilleen leikkipuistossa tai päiväkodissa, jää vaikutelma, että monissa perheissä on yhä enenevässä määrin enemmän kuin kaksi lasta. Ainakin aiemmin kaksilapsiset perheet ovat Suomessa olleet yleisiä, mutta onko edelleen näin?
Jyväskylän perhetutkimuskeskuksen professori Kimmo Jokinen paljastaa, että Suomessa on yhä enemmän perheitä, joissa todellakin on vähintään kolme lasta tai jopa enemmän. Koko 2000-luvun ajan syntyvyys on ollut Suomessa nousussa.
– Sellainen ilmiö on Suomessa näkyvissä, että meillä on yhä enemmän perheitä, joissa lapsia on vähintään kolme. Samaan aikaan meillä on yhä enemmän lapsettomia pareja tai perheitä, joissa on vain yksi lapsi. Suomi on todella kahtiajakautunut näissä asioissa, Jokinen kertoo.
Samaa mieltä on Väestöliiton johtaja Anna Rotkirch. Vaikka Suomessa kaksi lasta on edelleen yleisin perhemuoto, noin kolmasosa kaikista naisista saa nykyään vähintään kolme lasta.
– Sanotaan, että myös sellaisissa piireissä, jossa ihmiset ovat korkeasti koulutettuja ja hyvässä asemassa työelämässä on nykyään yleistä, että saadaan se kolmas tai jopa neljä lapsi, Rotkirch sanoo.
Perhearvot nostavat päätään
Miksi sitten lapsia hankitaan yhä enemmän? Pelkästään tulojenko takia? Professori Jokisen mukaan ainakin yksi selitys perheiden aiempaa suuremmalle koolle on familismi tai uusfamilismi eli eräänlainen perhearvojen paluu. Perhearvojen paluusta alettiin ensimmäistä kertaa puhua 10-15 vuotta sitten.
– Silloin alettiin yleisesti keskustella myönteisemmin perheistä ja perhearvoista. Ihmiset alkoivat huomata, että perhekin on tärkeä, ei pelkästään itsensä toteuttaminen, oma ura, vapaus, rahan tekeminen jne. Alettiin puhua perhesuhteista, perheajasta, laatuajasta perheissä eli silloin syntyi perhemyönteisyyden aalto.
Jokinen kuvaa uusfamilismia moderniksi kaupungeissa esiintyväksi ilmiöksi. Uusfamilismi on koulutetun keskiluokan ja kaupunkilaisten, nuorten aikuisten asia enemmänkin kuin muiden.
– Halutaan viettää täyttä elämää hankkimalla työ ja ura ja myös perhe. Ja sen perheen merkkinä on kunnon perhe eli monta lasta.
Erot sosiaaliluokkien välillä suhteellisen pieniä
Väestöliiton johtaja Rotkirch muistuttaa, että Suomessa on kuitenkin suhteellisen pienet erot lapsiluvuissa sosiaaliluokkien välillä. Pelkästään tulot eivät siis selitä korkeita lapsilukuja. Väestöliiton suomalaisilta keräämistä haastatteluista käy ilmi, että suomalaiset hankkivat lapsia, koska he puhtaasti haluavat niitä. Myös hyvä sosiaaliturva mahdollistaa lapset.
– Suomen hyvät perhevapaat ja tukijärjestelmä takaavat sen, että meillä ajatellaan muuta kuin rahaa silloin kun mietitään kolmannen tai neljännen lapsen hankintaa. Oma jaksaminen, parisuhde tai perheen muiden lasten vaativuus ovat pikemminkin esteinä, Rotkirch listaa.
Väestöliitto on tutkinut syntyvyyttä alueellisesti ja ammattialoittain. Sen mukaan esimerkiksi maanviljelijöillä ja yrittäjillä on muita useammin vähintään kolme lasta. Tilastojen mukaan syntyvyys on edelleen alhaisinta pääkaupunkiseudulla, sen sijaan taajamissa ja maaseudulla se on korkeampi ja esimerkiksi Pohjanmaalla on paljon suurperheitä.
Suomessa syntyvyys on verrattain korkeata verrattuna muuhun Eurooppaan. Suomalaisten keskimääräinen lapsiluku on viime vuodet ollut hieman yli 1,8 lasta. Monessa Etelä-Euroopan maassa vastaava luku on 1,2 - 1,3. Suomessakin luku oli 1970-luvulla 1,5.