Alue on suurvaltojen kasvavan kiinnostuksen kohteena. Kirjassaan Jään valta vaihtuu toimittaja Marjo Näkki kertoo, miksi sen merkitys kasvaa nopeasti.
Arktinen alue on noussut nopeasti suurvaltapolitiikan keskiöön, sillä ilmastonmuutos sulattaa jäätä ja jään alta paljastuu aiempaa pidempään auki olevia merireittejä.
Sulavan jään alta paljastuu myös harvinaisia maametalleja, jotka ovat keskeisiä modernille teknologialle ohjuksista sähköautojen akkuihin ja tuulivoimaloiden roottoreihin.
Venäjän strategiset intressit arktisella alueella liittyvät luonnonvaroihin ja merireitteihin. Jäämerellä kulkeva Koillisväylä on sille keskeinen reitti, sillä se puolittaa matkan Aasiasta Eurooppaan, sanoo toimittaja ja tietokirjailija Marjo Näkki.
Näkki on kirjoittanut kirjan Jään valta vaihtuu, joka käsittelee arktista aluetta ja siihen kohdistuvaa nykyistä painetta.
– Vaikka sillä on satamia täällä Suomenlahdella, se on pakotettu Tanskan salmien perälle, ja sitten ympärillä ovat nämä ikävät Nato-maat, kuten Suomi ja Ruotsi, Näkki sanoo Venäjästä.
Venäjä ja Kiina tarvitsevat toisiaan
Kiina puolestaan tarvitsee Venäjää saadakseen käyttöönsä edullisia merireittejä ja Venäjän luonnonvaroja.
– Tämä on kohta, jossa nämä kaksi suurvaltaa, Venäjä alueellisena suurvaltana ja Kiina todellisena suurvaltana, ovat löytäneet toisensa. Venäjä on vähitellen alkanut päästää Kiinaa Koillisväylälle ja sitä kautta arktiselle alueelle, sanoo Näkki.
Venäjä taas haluaa Kiinalta investointeja. Venäjän on kehitettävä syvänmeren kaivostoimintaan liittyvää teknologiaa sekä satamainfrastruktuuria Koillisväylän varrella.
